Kunnioitusta ja tunnustusta etsimässä: Sisällönanalyyttinen tarkastelu Puolan statuspyrkimyksistä vuosina 2007-2016
Eskola, Tommi (2016)
2016
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-10-06
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201610112414
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201610112414
Tiivistelmä
Käsittelen pro gradu -tutkielmassani Puolan statuspyrkimyksiä erityisesti Euroopan unionin viitekehyksessä ja "itäisen ulottuvuuden" kontekstissa. Puola on pyrkinyt nostamaan statustaan Euroopan unionissa korostamalla asemaansa merkittävimpänä unionin itäisen alueen valtiona. Erityisesti tämä näkyy Puolan ja Ruotsin yhteisessä Itäisen kumppanuuden aloitteessa, jonka avulla EU:n itäisiä naapurivaltioita saatettiin lähemmäs unionin toimintaa. Itäinen kumppanuus onkin Puolan statuspyrkimysten kannalta yksi merkittävimmistä onnistumisista. Tutkielmani tarkasteluajanjakso kattaa lähes koko Puolan EU-jäsenyyden ajan. Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä käytän sosiaalipsykologiasta johdettua sosiaalisen identiteetin teoriaa, jota kansainvälisen politiikan tutkimuksessa on sovellettu pitkälti nimenomaan statustutkimukseen. Teorian ytimessä ovat kolme identiteetin hallinnan strategiaa - sosiaalinen liikkuvuus, sosiaalinen kilpailu ja sosiaalinen luovuus -, joilla kaikilla on omat erityispiirteensä statuspyrkimysten toteuttamisessa.
Tutkielmalla on kaksi keskeistä johtopäätöstä. Ensinnäkin, vaikka teoriakirjallisuuden mukaan toimija voi hyvin käyttää samanaikaisesti useita eri identiteetin hallinnan strategioita, Puolan tapauksessa voidaan tehdä selkeä havainto siitä, että valittua strategiaa käytetään hyvin johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti ajatellen. Toinen johtopäätös liittyy siihen, että valittu statuspolitiikka perustuu ainakin Puolan tapauksessa laajempaan historialliseen kontekstiin ja siitä tehtyihin tulkintoihin. Tulkintaerot ovat näkyvissä Kansallisfoorumi- sekä Laki ja oikeus -puolueen valinnoissa käytettävän identiteetin hallinnan strategian suhteen. Kansallisfoorumin hallituskausilla käytetty strategia on ollut sosiaalisen luovuuden strategia. Laki ja oikeus -puolueen hallituskausilla Puola on puolestaan kallistunut enemmän sosiaalisen kilpailun strategiaan.
Tutkielmalla on kaksi keskeistä johtopäätöstä. Ensinnäkin, vaikka teoriakirjallisuuden mukaan toimija voi hyvin käyttää samanaikaisesti useita eri identiteetin hallinnan strategioita, Puolan tapauksessa voidaan tehdä selkeä havainto siitä, että valittua strategiaa käytetään hyvin johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti ajatellen. Toinen johtopäätös liittyy siihen, että valittu statuspolitiikka perustuu ainakin Puolan tapauksessa laajempaan historialliseen kontekstiin ja siitä tehtyihin tulkintoihin. Tulkintaerot ovat näkyvissä Kansallisfoorumi- sekä Laki ja oikeus -puolueen valinnoissa käytettävän identiteetin hallinnan strategian suhteen. Kansallisfoorumin hallituskausilla käytetty strategia on ollut sosiaalisen luovuuden strategia. Laki ja oikeus -puolueen hallituskausilla Puola on puolestaan kallistunut enemmän sosiaalisen kilpailun strategiaan.