Nebensätze in Nebensätzen. Eine diachrone Untersuchung zu komplexen Satzstrukturen in deutschsprachigen EU-Verordnungen sowie deren finnischen Entsprechungen
Oksanen, Henrik (2016)
2016
Saksan kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma - DP in German Language, Culture and Translation
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-10-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201610112410
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201610112410
Tiivistelmä
Kompleksisuus on yksi tyypillisimmistä piirteistä, joita oikeuskieleen yhdistetään. Oikeuskieli mielletään siis monimutkaiseksi ja vaikeaselkoiseksi. Osa tästä kompleksisuudesta pohjautuu luonnollisesti siihen, millaisia asioita oikeuskielen avulla välitetään: oikeuskysymyksetkin ovat usein monimutkaisia ja vaikeaselkoisia. Tässä tutkimuksessa pitäydytään kuitenkin oikeudenkäytön kielellisellä tasolla ja tarkastellaan, mihin oikeuskielen kielellinen kompleksisuus oikein pohjautuu.
Tutkimuksessa tarkastellaan komplekseja lauserakenteita käyttäen esimerkkinä sisäkkäisiä sivulauseita. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, esiintyykö saksan- ja suomenkielisissä EU-asetuksissa sisäkkäisiä sivulauseita, kuinka yleisiä ne ovat ja millaisen lauserakenteen ne omaavat. Lisäksi tutkitaan, vaikuttavatko asetusten kääntäminen ja ilmestymisajankohta sisäkkäisten sivulauseiden esiintymiseen ja rakenteeseen.
Tutkimuksen aineisto koostuu 12 saksankielisestä EU-asetuksesta sekä niiden suomenkielisistä vastinpareista. Ajan vaikutuksen selvittämiseksi ja diakronisen ulottuvuuden aikaansaamiseksi kuusi asetusta on valittu vuodelta 1995 ja toiset kuusi vuodelta 2014. Sisäkkäiset sivulauseet etsitään aineistosta manuaalisesti, koska valmiiksi jäsennettyä, EU-asetuksista koostuvaa elektronista korpusta ei ole saatavilla. Sisäkkäisten sivulauseiden määrää verrataan vastaavien lauserakenteiden määrään sekä asetusten sivumäärään, jotta saadaan käsitys siitä, millainen esiintymistiheys sisäkkäisillä sivulauseilla on.
Sisäkkäisten sivulauseiden analysointimenetelmänä käytetään laajennettua versiota perinteisestä lauseenjäsenanalyysista. Tämä menetelmä valittiin, koska sen avulla voidaan esittää ja analysoida kompleksejakin lauserakenteita verrattain yksinkertaisesti ja selkeästi. Lauseenjäsenanalyysia hyödynnetään syntaktisten funktioiden määrittelemiseen sekä myöhemmin lauserakenteiden kategorisointiin, joka puolestaan toimii perustana kääntämisen ja ajan vaikutuksia tarkasteltaessa.
Tutkimuksella on lukuisia tuloksia. Ensinnäkin sisäkkäisiä sivulauseita esiintyy niin saksan- kuin suomenkielisissäkin EU-asetuksissa. Niiden esiintymistiheys on hieman korkeampi vuoden 1995 asetuksissa kuin vuoden 2014 asetuksissa, mikä saattaa olla ajan kuluessa suoritettujen kielenhuoltotoimenpiteiden tulosta. Toiseksi sisäkkäisiä sivulauseita esiintyy enemmän saksan- kuin suomenkielisissä asetuksissa: suomenkielisissä kieliversioissa vältetään eritoten rakenteita, joissa attribuuttilause sisältää toisen attribuuttilauseen. Sisäkkäisen sivulauseen sijaan käytettävät vaihtoehtoiset ilmaisutavat vastaavat pitkälti erilaisia syntaktisia tiivistämismuotoja, joista osa osoittaa morfosyntaktisten käännösvaikeuksien piirteitä. Kompleksi syntaksi aiheuttaa siis ainakin EU-asetusten kontekstissa hankaluuksia oikeuskielisten tekstien kääntämiselle. Asetuksen ilmestymisajankohdalla ei näytä olevan merkittävää vaikutusta sisäkkäisten sivulauseiden rakenteeseen: syntaktiset funktiot ovat samoissa määrin edustettuina, ja lievä tendenssi siirtää alemman tason sivulause etualalle matriisilauseessa on nähtävissä kaikissa rakennetyypeissä, mikä vaikuttaa olevan informaatiorakenteen vaikutusta.
Tutkimuksessa tarkastellaan komplekseja lauserakenteita käyttäen esimerkkinä sisäkkäisiä sivulauseita. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, esiintyykö saksan- ja suomenkielisissä EU-asetuksissa sisäkkäisiä sivulauseita, kuinka yleisiä ne ovat ja millaisen lauserakenteen ne omaavat. Lisäksi tutkitaan, vaikuttavatko asetusten kääntäminen ja ilmestymisajankohta sisäkkäisten sivulauseiden esiintymiseen ja rakenteeseen.
Tutkimuksen aineisto koostuu 12 saksankielisestä EU-asetuksesta sekä niiden suomenkielisistä vastinpareista. Ajan vaikutuksen selvittämiseksi ja diakronisen ulottuvuuden aikaansaamiseksi kuusi asetusta on valittu vuodelta 1995 ja toiset kuusi vuodelta 2014. Sisäkkäiset sivulauseet etsitään aineistosta manuaalisesti, koska valmiiksi jäsennettyä, EU-asetuksista koostuvaa elektronista korpusta ei ole saatavilla. Sisäkkäisten sivulauseiden määrää verrataan vastaavien lauserakenteiden määrään sekä asetusten sivumäärään, jotta saadaan käsitys siitä, millainen esiintymistiheys sisäkkäisillä sivulauseilla on.
Sisäkkäisten sivulauseiden analysointimenetelmänä käytetään laajennettua versiota perinteisestä lauseenjäsenanalyysista. Tämä menetelmä valittiin, koska sen avulla voidaan esittää ja analysoida kompleksejakin lauserakenteita verrattain yksinkertaisesti ja selkeästi. Lauseenjäsenanalyysia hyödynnetään syntaktisten funktioiden määrittelemiseen sekä myöhemmin lauserakenteiden kategorisointiin, joka puolestaan toimii perustana kääntämisen ja ajan vaikutuksia tarkasteltaessa.
Tutkimuksella on lukuisia tuloksia. Ensinnäkin sisäkkäisiä sivulauseita esiintyy niin saksan- kuin suomenkielisissäkin EU-asetuksissa. Niiden esiintymistiheys on hieman korkeampi vuoden 1995 asetuksissa kuin vuoden 2014 asetuksissa, mikä saattaa olla ajan kuluessa suoritettujen kielenhuoltotoimenpiteiden tulosta. Toiseksi sisäkkäisiä sivulauseita esiintyy enemmän saksan- kuin suomenkielisissä asetuksissa: suomenkielisissä kieliversioissa vältetään eritoten rakenteita, joissa attribuuttilause sisältää toisen attribuuttilauseen. Sisäkkäisen sivulauseen sijaan käytettävät vaihtoehtoiset ilmaisutavat vastaavat pitkälti erilaisia syntaktisia tiivistämismuotoja, joista osa osoittaa morfosyntaktisten käännösvaikeuksien piirteitä. Kompleksi syntaksi aiheuttaa siis ainakin EU-asetusten kontekstissa hankaluuksia oikeuskielisten tekstien kääntämiselle. Asetuksen ilmestymisajankohdalla ei näytä olevan merkittävää vaikutusta sisäkkäisten sivulauseiden rakenteeseen: syntaktiset funktiot ovat samoissa määrin edustettuina, ja lievä tendenssi siirtää alemman tason sivulause etualalle matriisilauseessa on nähtävissä kaikissa rakennetyypeissä, mikä vaikuttaa olevan informaatiorakenteen vaikutusta.