Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Todeksi tehty valokuva : Objektiivisuuden rakentuminen uutiskuvajournalismissa

Mäenpää, Jenni (2016)

 
Avaa tiedosto
978-952-03-0224-5.pdf (2.823Mt)
Lataukset: 



Mäenpää, Jenni
Tampere University Press
2016

Journalistiikka - Journalism
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2016-10-29
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0224-5
Tiivistelmä
Journalistien toimintaympäristö on viime vuosikymmeninä muuttunut perustavanlaatuisesti. Kuvajournalistisessa työssä keskeinen digitalisoitumisesta seurannut muutos liittyy kamera-ja tietoliikenneteknologiaan. Kuvien jälkikäsittely (esim. rajaaminen sävyjen- ja valkotasapainonsäädöt) on siirtynyt pimiöistä tietokoneen ruudulle ja filmikamerat on korvattu digitaalisilla kameroilla. Verkkolehtien syntyminen on tuonut perinteisten lehtikuvaajien työhön videokuvaamisen, ja siten monista 2000-luvun lehtivalokuvaajista on tullut myös liikkuvan kuvan ammattilaisia. Lisäksi yhteiskunnan verkottuminen ja mobiililaitteiden, kuten kännykkäkameroiden, yleistyminen on tehnyt valokuvista jokapäiväistä kuvavirtaa ja mahdollistanut tavallisten kansalaisten ottamien kuvien pääsyn julkisuuteen tiedotusvälineiden tai sosiaalisen median välityksellä. Tämä on luonut valokuville uudenlaisia käyttötarkoituksia, kuten jakaminen tai identiteetin rakentaminen, ja haastanut myös ammattilaiset miettimään uudelleen ammatillisuutensa perusteita ja rajoja.

Väitöskirja tarkastelee journalismin objektiivisuuden ihannetta suhteessa journalistisiin uutisvalokuviin ja edellä mainittuihin työympäristön muutoksiin. Tutkimuksen kokoavina johtopäätöksinä esitetään, että journalismin ammattikäytännöissä käydään jatkuvaa neuvottelua siitä, mikä on objektiivinen uutiskuva. Kuvajournalismin objektiivisuus rakentuu paitsi suhteessa ulkopuoliseen todellisuuteen myös vahvasti suhteessa alan ammatillisiin normeihin. Tukeutumalla alalla vallitseviin sääntöihin ja vakiintuneisiin käytäntöihin ammattilaiset voivat hallita työnsä ideaalien ja käytännön välisiä ristiriitoja ja oikeuttaa tekemänsä ratkaisut osaksi objektiivista journalismia. Nämä säännöt ja käytännöt ovat osittain julkilausuttuja mutta suurelta osin myös hiljaiseen tietoon ja kokemukseen perustuvia ja siten vaikeasti tavoitettavia.Käytännöissä on myös paljon rutiininomaisuutta. Lisäksi ammattilaisten tekemät ratkaisut kytkeytyvät monin tavoin valtaan. Valta on läsnä esimerkiksi tilanteissa, joissa kuvajournalismin ammattilaiset sopeutuvat alalla vallitseviin normeihin tai luovat niitä tai pyrkivät ammattietiikkansa avulla erottautumaan amatööreistä. Vallasta on kyse erityisesti silloin, kun ammattilaiset määrittelevät, millä ehdoilla tuotetut ja minkälaiset valokuvat kuvittavat päivittäin näkemiämme uutisia.
 
Kokoelmat
  • Väitöskirjat [5015]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste