"Se ehkä onkin vaikeet niinku koulujärjestelmäs et pitää sopii siihen yhteen muottiin" Pajanuorten ajatuksia koulutuksesta ja tulevaisuudesta

Abstract

Nuorten syrjäytymisestä ja erityisesti koulutuksellisesta syrjäytymisestä ollaan oltu huolissaan jo pitkään. Tutkimusten mukaan Suomessa jää jokaisesta ikäluokasta toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle noin 10 000 nuorta. Nämä nuoret ovat siis vain peruskoulun varassa ja työllisyysnäkymät ovat varsin heikot. Koulutuksen merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä ja kiinnittymisessä yhteiskuntaan on tutkimustiedon valossa kiistaton, vaikka koulutuskaan ei täysin takaa työllistymistä etenkään vaikeina talousaikoina.

Tutkimuksen tarkoitus on saattaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ääni kuuluville siinä, mitä he koulutukselta odottavat ja mikä kouluttautumiseen motivoisi nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa. Suomalainen koulutuspolitiikka ja koulumaailma ovat jo pitkään toimineet mallina muille valtioille perustaen toimivuutensa ja erinomaisuutensa pitkälti tasa-arvoisuuteen ja laadukkaaseen opetukseen. Silti verrattain suuri joukko jää vuosittain toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle. Syitä koulutuksen ulkopuolelle jäämiselle voi olla hyvin monenlaisia. Toisilla ei ole motivaatiota, elämäntilanteeseen tulee suuria muutoksia kuten perheenlisäystä tai jotkut eivät vain löydä paikkaansa eri koulutusvaihtoehtojen verkostossa. Personalistisen sosiaalipedagogiikan avulla tutkimus pyrkii tuomaan myös uutta näkökulmaa kokemusten merkitykseen koulutuspolitiikkaa mietittäessä.

Tutkimusaineisto koostuu nuorten matalan kynnyksen työpajaan, Numa-pajaan, osallistuneiden nuorten haastatteluista. Numa-pajan osallistujat olivat haastatteluhetkellä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia 18-29-vuotiaita nuoria, jotka joidenkin määritelmien mukaan voitaisiin laskea myös syrjäytyneiksi tai syrjäytymisvaarassa oleviksi. Aineistoa on analysoitu laadullisesti sisällönanalyysin ja merkitysanalyysin keinoin.

Tutkimustulokset antavat viitteitä nuorten kokemuksista ja näkemyksistä koulutusmaailmasta ja ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteen muottiin sopiminen koettiin haastavaksi ja haastatellut nuoret toivoivatkin erilaisia opetusmenetelmiä erilaisille oppijoille. Myös työelämän ja koulutuksen yhteensovittaminen nähtiin tärkeänä. Tutkimustulosten valossa nuorilla on paljonkin ideoita koulutuksen kehittämiseksi ja aiempaa useamman nuoren syrjäytymisvaaran ehkäisemiseksi jo varhaisessa vaiheessa. Selkeä viesti haastateltavilta tuli myös siitä, että yhteiskunnan tulisi panostaa koulutukseen entistä enemmän. Heidän oli vaikea ymmärtää koulutukseen kohdistuvia budjettileikkauksia erityisesti omassa epävarmassa tilanteessaan.

ABSTRACT "Trying to fit in is kinda the hardest thing in the educational system" - Thoughts from youth workshop about education and the future

The social exclusion of youth, especially from education has been a concern for a long time. According to research, about 10 000 young people from every generation are excluded from secondary education in Finland. These young people rely only on elementary school education, which results in a rather low employment outlook. The significance of education in the prevention of exclusion and integration into society is non-disputable in the light of research, although either education does not fully guarantee employment, especially during difficult economical times.

The purpose of this research is to relay the opinions of young people regarding their thoughts on motivation and expectations on education in the current societal setting. The Finnish education policy and school system have long served as an example for other countries, basing its efficacy and excellence to a great extent on equality and high-quality teaching. Nonetheless there is a relatively large amount of people being excluded from secondary education every year. Reasons for being excluded from education can vary greatly. Some people lack motivation, some experience big changes in their life such as having children, and some just do not find their place in the vast network of educational options. With the aid of personalized social pedagogy the research aims to also provide a new perspective on the importance of experiences, when referring to educational policy.

The research material consists of interviews performed with young people in Numa-workshop, an early access, walk-in service for young people. At the time of the interviews, the participants were 18-29 years of age, outside of employment and studies, and could by some definitions be referred to as alienated or as running the risk of being alienated. The material has been analysed through qualitative methods, more precisely through content- and meaning analyses.

The research findings shed light on the youth's experiences and views on the world of education and the surrounding society. The pressure to conform to the general educational practices was perceived as challenging and the interviewees hoped for different pedagogical methods for different learners. The coordination of working life and education was also seen as an important factor. The research shows that the youth would have many ideas on how to develop the educational system and how the risk of exclusion could be prevented for an even larger number of young people at an earlier stage of life. The youth clearly felt, that there should be even more efforts put in towards education. The interviewed young people found it difficult to understand the budget cutbacks on education, due to their own difficult situation.