Päihdetyön ammattilaisten uravalintaan vaikuttaneet subjektiiviset kokemukset
Kivikoski, Jaana (2016)
2016
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-10-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201610072394
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201610072394
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassa on selvitetty päihdetyön ammattilaisiksi hakeutuneiden uravalintaan vaikuttaneita kokemuksia. Tutkittavana ilmiönä on kokemusten merkitys henkilölle itselleen ja hänen ammattiin hakeutumiselleen. Merkitys näkyy kokemusten kuvauksissa ja siinä, millaisia kokemuksia henkilöt valitsevat kuvattaviksi haastattelutilanteessa. Tutkimuskohteena olevat kokemukset on rajattu tiukasti subjektiivisiin kokemuksiin, joiden piirteenä on intentionaalisuus eli kokemuksen tietoinen suuntautuminen kokemuksen kohteeseen.
Aineistona on käytetty valmista aineistoa, joka on Pekka Saarnion vuonna 2008 keräämä Suomalainen päihdehoito: päihdetyön alalle hakeutuminen. Aineisto on kerätty haastattelun ja kyselylomakkeen avulla kahdeltakymmeneltä suomalaiselta päihdetyön ammattilaiselta, jotka olivat haastatteluhetkellä työntekijöinä kahdessa suomalaisessa päihdehuoltolaitoksessa.
Eksistentiaalis-fenomenologisessa tutkimuksessa kokemuksia tarkastellaan henkilökohtaisina, tajunnallisina ilmiöinä ja ollaan kiinnostuneita kokemuksille annetuista merkityksistä, joiden avulla henkilöt määrittelevät omaa olemustaan ja suhdettaan ihmisenä olemiseen. Merkityksenannon katsotaan tapahtuvan sosiaalisissa suhteissa, osana henkilön elämänkulkuun sisältyvää kokemushistoriaa.
Tutkielmassa on sovellettu analyysimenetelmänä Juha Perttulan kehittämään metodiin perustuvaa eksistentiaalis-fenomenologista menetelmää. Sen avulla yksilöllistä tietoa sisältävistä merkitysverkostoista on muokattu kaksi yleisen merkitysverkoston tyyppiä. Fenomenologisessa tutkimuksessa säilyy kontakti yksilökohtaiseen tietoon koko analyysin ajan ja tutkijan tekemiä tulkintoja pyritään välttämään. Yleinen merkitysverkosto on ilmiön kuvaus ja tutkimuksen tulos, joka sisältää kaiken aineistosta löytyneen yksilökohtaisen tiedon.
Analyysin jälkeisessä yhteenvedossa todetaan, että merkittävimmät päihdetyön ammattilaiseksi hakeutumiseen vaikuttaneet kokemukset ovat liittyneet joko lapsuudessa koettuun läheisen päihdeongelmaan tai lapsuuden ympäristöön, jolle on ollut ominaista kokemus yhteisöllisyydestä. Molemmissa ryhmissä halu auttaa heikommassa asemassa olevia on ollut merkittävä syy alalle hakeutumiseen, mutta lapsuuden olosuhteista riippuen auttajaksi kasvaminen on tapahtunut eri tavoin. Auttajaksi on kasvettu joko pohdiskelun ja työn tekemisen kautta tai omaksumalla jo lapsuudessa auttaminen luontevaksi tavaksi toimia ihmisten kanssa.
Aineistona on käytetty valmista aineistoa, joka on Pekka Saarnion vuonna 2008 keräämä Suomalainen päihdehoito: päihdetyön alalle hakeutuminen. Aineisto on kerätty haastattelun ja kyselylomakkeen avulla kahdeltakymmeneltä suomalaiselta päihdetyön ammattilaiselta, jotka olivat haastatteluhetkellä työntekijöinä kahdessa suomalaisessa päihdehuoltolaitoksessa.
Eksistentiaalis-fenomenologisessa tutkimuksessa kokemuksia tarkastellaan henkilökohtaisina, tajunnallisina ilmiöinä ja ollaan kiinnostuneita kokemuksille annetuista merkityksistä, joiden avulla henkilöt määrittelevät omaa olemustaan ja suhdettaan ihmisenä olemiseen. Merkityksenannon katsotaan tapahtuvan sosiaalisissa suhteissa, osana henkilön elämänkulkuun sisältyvää kokemushistoriaa.
Tutkielmassa on sovellettu analyysimenetelmänä Juha Perttulan kehittämään metodiin perustuvaa eksistentiaalis-fenomenologista menetelmää. Sen avulla yksilöllistä tietoa sisältävistä merkitysverkostoista on muokattu kaksi yleisen merkitysverkoston tyyppiä. Fenomenologisessa tutkimuksessa säilyy kontakti yksilökohtaiseen tietoon koko analyysin ajan ja tutkijan tekemiä tulkintoja pyritään välttämään. Yleinen merkitysverkosto on ilmiön kuvaus ja tutkimuksen tulos, joka sisältää kaiken aineistosta löytyneen yksilökohtaisen tiedon.
Analyysin jälkeisessä yhteenvedossa todetaan, että merkittävimmät päihdetyön ammattilaiseksi hakeutumiseen vaikuttaneet kokemukset ovat liittyneet joko lapsuudessa koettuun läheisen päihdeongelmaan tai lapsuuden ympäristöön, jolle on ollut ominaista kokemus yhteisöllisyydestä. Molemmissa ryhmissä halu auttaa heikommassa asemassa olevia on ollut merkittävä syy alalle hakeutumiseen, mutta lapsuuden olosuhteista riippuen auttajaksi kasvaminen on tapahtunut eri tavoin. Auttajaksi on kasvettu joko pohdiskelun ja työn tekemisen kautta tai omaksumalla jo lapsuudessa auttaminen luontevaksi tavaksi toimia ihmisten kanssa.