Sananvapaus Suomessa
Teoksen toimittaja(t)
Nordenstreng, Kaarle
Tampere University Press
2015
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9948-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9948-7
Tiivistelmä
Suomi on sananvapauden mallimaa vertailtaessa kansainvälisesti erityisesti median vapautta. Mutta ajanmukainenkaan lainsäädäntö ei aina toteudu käytännössä.
Sananvapauden julkisen harjoittamisen - median vapauden - tarina alkoi vuonna 1766, kun Ruotsin säätyvaltiopäivät antoivat tuohon aikaan maailman vapaamielisimmän painovapausasetuksen. Sen valmisteluun osallistui keskeisesti suomalainen pappissäädyn edustaja Anders Chydenius, ja sen idea on paljolti peräisin suomalaissyntyiseltä renessanssitutkijalta Peter Forsskålilta. Ruotsin kuningaskunnassa sananvapauden historia on jatkunut suoraviivaisesti nykypäivään saakka, mutta Suomessa tämä 250 vuoden kausi on ollut monivaiheinen ja dramaattinenkin: autonomia tsaarin vallan alaisuudessa, itsenäistyminen kansalaissodan varjossa, sotavuodet ja niiden jälkeinen "toinen tasavalta".
Tämä kirja kokoaa yhteen suomalaisen sananvapauden vaiheet ja avaa niistä näköaloja median ja journalismin nykytilaan. Kirjoittajina on kymmenen alan johtavaa tutkijaa, joista useimmat olivat mukana kaksi vuosikymmentä sitten laaditussa vastaavassa kokoomateoksessa (Sananvapaus, toim. Kaarle Nordenstreng, Helsinki: WSOY, 1996).
Teos on tarkoitettu sekä oppikirjaksi viestinnän perusopintoihin että yleiseksi tietokirjaksi. Aihe on ajankohtainen paitsi sananvapauslainsäädännön 250-vuotishistorian myös käynnissä olevan mediamurroksen vuoksi.
Sananvapauden julkisen harjoittamisen - median vapauden - tarina alkoi vuonna 1766, kun Ruotsin säätyvaltiopäivät antoivat tuohon aikaan maailman vapaamielisimmän painovapausasetuksen. Sen valmisteluun osallistui keskeisesti suomalainen pappissäädyn edustaja Anders Chydenius, ja sen idea on paljolti peräisin suomalaissyntyiseltä renessanssitutkijalta Peter Forsskålilta. Ruotsin kuningaskunnassa sananvapauden historia on jatkunut suoraviivaisesti nykypäivään saakka, mutta Suomessa tämä 250 vuoden kausi on ollut monivaiheinen ja dramaattinenkin: autonomia tsaarin vallan alaisuudessa, itsenäistyminen kansalaissodan varjossa, sotavuodet ja niiden jälkeinen "toinen tasavalta".
Tämä kirja kokoaa yhteen suomalaisen sananvapauden vaiheet ja avaa niistä näköaloja median ja journalismin nykytilaan. Kirjoittajina on kymmenen alan johtavaa tutkijaa, joista useimmat olivat mukana kaksi vuosikymmentä sitten laaditussa vastaavassa kokoomateoksessa (Sananvapaus, toim. Kaarle Nordenstreng, Helsinki: WSOY, 1996).
Teos on tarkoitettu sekä oppikirjaksi viestinnän perusopintoihin että yleiseksi tietokirjaksi. Aihe on ajankohtainen paitsi sananvapauslainsäädännön 250-vuotishistorian myös käynnissä olevan mediamurroksen vuoksi.
Kokoelmat
- TUP OA Books [258]