Arvot ja arvojohtaminen poliisihallinnossa Institutionaalisen samanmuotoisuuden näkökulma

Abstract

Tutkimus tarkastelee poliisihallinnon arvokehitystä vuosina 1990 - 2014. Poliisin yhteiset arvot vahvistettiin 1.1.2008. Vahvistamista edelsi kaksi laajaa arvomäärittelyä keskusrikospoliisissa (KRP)(2002-2007) ja poliisin johdossa (2004). Samaan aikaan poliisin hallintorakenteisiin on kohdistunut kolme uudistusta, jotka ovat muuttaneet poliisilaitoksien toimipaikkojen henkilöstön määrää.

Monimenetelmäisessä tutkimuksessa hyödynnetään valtionhallinnon dokumentteja etiikkaan ja arvoihin liittyen, poliisin dokumentteja arvoista ja arvojohtamisesta sekä poliisin henkilöstöbarometrien aineistoja eri vuosilta. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Miten poliisin arvot ja arvojohtaminen ovat kehittyneet nykyiseen muotoonsa? 2) Mitä poliisin (Pirkanmaan poliisilaitoksen) henkilöstön kokemukset kertovat arvoista ja arvojohtamisesta?

Tutkimuksessa tarkastellaan arvokehityksen lisäksi uuden institutionaalisen teorian näkökulmasta arvojen ja arvojohtamisen muodostumista poliisissa. Uuden institutionaalisen teorian mukaan organisaatioiden samanmuotoistumista tapahtuu kolmen samanmuotoisuuden painemekanismin kautta, jotka ilmentyvät usein yhtäaikaisesti. Tutkimuksen hypoteesit ovat: a) Näkyvätkö organisaation samanmuotoisuutta synnyttävät paineet (DiMaggion ja Powellin (1983)esittämän mukaisina) poliisin arvoissa ja arvojohtamisessa? b) ja jos, niin miten nämä paineet näkyvät poliisin arvoissa ja arvojohtamisessa?

Poliisin yhteisesti vahvistetut arvot ovat oikeudenmukaisuus, ammattitaito, palveluperiaate ja henkilöstön hyvinvointi. Nämä ovat määritelty myös arvojohtamisen perusteiksi.

Väitöstutkimuksen tuloksissa korostetaan, että poliisin yhteiset vahvistetut arvot ovat yhdistelmä KRP:n ja poliisin johdon arvotöistä. Poliisi on omaksunut valtionhallinnon korostamia arvoja (palveluperiaate), mutta myös sellaisia, joihin yleisesti sitoudutaan, kuten oikeudenmukaisuus. Oikeudenmukaisuus on poliisin vahvin arvo. Ammattitaito on professionaalinen arvo. Managerialistinen palveluperiaate on sen sijaan saanut hitaasti jalansijaa poliisin arvona. Palveluperiaate on arvona edelleen enemmän "palvelukykyä". Poliisin yhteisistä arvoista heikoimmin toteutui poliisin henkilöstön hyvinvoinnin huomioiminen.

Institutionaalisen samanmuotoisuuden paineet näkyvät poliisin arvovalinnoissa ja arvojohtamisen perusteissa. Sisäisen pakkomekanimismin, mikä tutkimuksessa esitetään uutena näkökulmana, vaikutukset arvojohtamiseen edellyttävät jatkotutkimusta. Sisäinen painemekanismi näyttäytyy poliisilaitoksien toimipaikkojen välisenä "kilpailuna" käytettävistä resursseista ja toiminnan laajuudesta tai jopa toiminnan ylläpitämisestä.

This research examines values and value management of Finnish police. The data of the research is documents and surveys. The public administration has briefed the ethical values and values since the beginning of the 1990's. The briefings and the reforms has reflected to definition of the shared values of the police. The first question of this research is how the shared values of the police have developed in to the current form on the basis of internal administration debate? The analysis of the documents and surveys shows that some of the police values have existed before their identification. This kind of values is professionalism and service ability, which is not equivalent to the managerialist value as service principle. There were two large definitions of the values before the confirmation of the police values. The definitions were executed in the National Bureau of Investigation (KRP) and in the supreme command of the police. the police confirmed the shared values in 2008 and those are synthesis of these definitions. The second question of this research is what the experiences of the police personnel (in the Police department of Pirkanmaa) relate of the values and value management? The personnel experiences showed that best realized value was justice. In proportion on thin ice was the attention to employee well-being. In the police expert survey for the year 2015 was criticized the police management of the lax of value-bound. Even though the police personnel barometer data showed in the years 2008 and 2010 that in the value management succeeded more than misfired. The value management of the police need support in the future because it has a meaning to the police legitimacy and above alla to the well-being of the employees. The question of the institutional isomorphism are; is the organizations (herein police) isomorphic pressures seen (as Paul DiMaggio and Walter Powell (1983) proposed) in the police values and value management? Ans as far as could be seen how these pressures were reflected in values and value management? The police attempt to legitimize its activities exposes the institutional isomorphic pressures to the organization. The institutional environment has created pressures to the development of the values and has moulded the police shared values. The institutional isomorphic pressures are simultaneous and those will convert depending on the control of government for example in the context of the public admnistration mimetic pressure convert to the coercive pressure in the relation to the management of subordinate. In the future internal coercive pressure provides to pay attention to the value management of the police department to confirm the uniformity.