Äänestämistä vai muuta osallistumista? - Tutkimus kuntakoon vaikutuksesta kuntavaaleissa äänestämiseen ja pohdintaa uusista vaikutusmahdollisuuksista dynaamisella kuntakentällä

Abstract

Kunnan koko asukasluvulla mitattuna on ollut polttava puheenaihe Suomen hallinnossa jo vuosikausia. Suurempia kuntakokoja on perusteltu lähinnä taloudellisilla ja tuottavuuteen liittyvillä syillä, sillä kuntatalous on ollut vaikeuksissa jo kauan. Usein itsehallinnolliset ja kuntademokratiaan liittyneet näkökohdat ovat jääneet näissä tarkasteluissa taka-alalle, ja siksi tässä tutkimuksessa tutkitaan, miten kunnan asukasluku on vaikuttanut kuntavaalien äänestysaktiivisuuteen erikokoisissa kunnissa kaksissa edellisissä kuntavaaleissa vuosina 2008 ja 2012, kun maassamme on toteutettu lukuisia kuntaliitoksia erinäisten kuntauudistusten seurauksena.

Tutkimus on kvantitatiivinen katsaus kaksien edellisten kuntavaalien tilanteeseen, ja siinä saatuja tuloksia voitaisiin täydentää esimerkiksi tarkemmilla kyselytutkimuksilla haastattelemalla kuntalaisia ja päättäjiä demokratia-asioihin liittyen. Tutkimus on toteutettu sekundäärisenä kokonaistutkimuksena, sillä siinä on käytetty valmista tilastoaineistoa ja tutkimuskohteina ovat olleet kaikki Suomen kunnat Ahvenanmaan maakunnan kuntia lukuun ottamatta.

Tutkimustulosten mukaan kunnan koko asukasluvulla mitattuna ja äänestysprosentti kuntavaaleissa ovat olleet yhteydessä toisiinsa tilastollisten analyysien perusteella siten, että mitä suuremmasta kunnasta on ollut kyse, sitä pienempiä ovat olleet viimeisimpien kuntavaalien äänestysprosentit. Koko ei ole kuitenkaan ollut ainoa syy, joka on vaikuttanut äänestämishalukkuuteen kuntavaaleissa, ja koska äänestämistrendit ovat todistettavasti olleet laskusuhdanteessa jo vuosia, tässä tutkimuksessa esitetään myös keinoja, joiden avulla edustuksellista demokratiaa voitaisiin kehittää, ja siten kuntalaisia saataisiin kannustettua jälleen vaaliuurnille. Osallistuvan ja deliberatiivisen demokratian teorioiden hengessä edustuksellisen demokratian tarjoamille osallistumismuodoille on koottu ja pohdittu myös suoran osallistumisen vaihtoehtoja, joilla pystyttäisiin turvaamaan perustuslain tasoisten oikeuksien eli kansanvallan ja kunnallisen itsehallinnon kuntalaisille lupaamia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Johtopäätöksenä voitaneen kuitenkin sanoa, että tilanne on tällä hetkellä melko kestämätön, jos kunnallisen itsehallinnon ihanteita ja perimmäisiä arvoja halutaan ylläpitää myös tulevaisuuden kunnissa. Hallinnolta vaadittaisiin pikaisesti toimia, sillä edustuksellinen demokratia ei yksinään enää turvaa kuntalaisten oikeuksia vaikuttaa asioihinsa, vaikka sitä toimintatapana pystyttäisiin kehittämään. Lähivuosina toteutettava sote- ja maakuntauudistus tuskin tulee parantamaan tilannetta, jos kansalaisten osallisuutta sekä suoran osallistumisen keinoja esimerkiksi lähi- ja käyttäjädemokratian näkökulmista ei pohdita riittävästi. Kansalaisia pitää valistaa ja heitä tulee kuunnella, sillä kunnallinen itsehallinto perustuslakimme turvaamana oikeutena on vaarassa rapautua.