Afrikka kansallisessa katseessa : afrikkalaisperäiset vähemmistöt, lukion oppikirjat ja kulttuurinen tieto Suomessa

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan Suomen afrikkalaisia ja afrikkalaisperäisiä suomalaisia, heidän vasta rakentumassa olevaa etnisyyttään sekä suhdettaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomalaisen yhteiskunnan etnisessä maisemassa heidän alkuperänsä sekä siihen liittyvä erilainen ihonväri edustavat paitsi toiseutta suomalaisuuden perinteisiin kategorioihin verrattuna, mutta samanaikaisesti myös uudenlaista 2000-luvun suomalaisuutta, joka syntyy kansainvälisten muuttoliikkeiden ja monikulttuurisuuden vaikutuksesta. Tutkielma lähestyy heidän ja valtayhteiskunnan välillä vallitsevaa suhdetta kulttuurin näkökulmasta ja pohtii sitä, minkä tyyppistä on suomalaisen yhteiskunnan Afrikkaa koskeva kulttuurinen tieto, ja miten sen luonne kanavoi afrikkalaisperäisten väestöryhmien etniseen erilaisuuteen liittyviä merkityksiä suomalaisuuden maisemassa.

Tutkielman aineistona toimivat kolme suomalaista lukion oppikirjaa, jotka ovat tarkoitettu historian oppiaineen kurssille "Kulttuurien kohtaaminen" HI6. Oppikirjojen kautta on mahdollista tarkastella suomalaisen yhteiskunnan virallista käsitystä Afrikasta ja afrikkalaisuudesta, ja tutkimalla kirjojen sisältöjä kriittisen kulttuurintutkimuksen näkökulmasta tutkielma pyrkii valottamaan sitä, minkä tyyppistä suomalaisen yhteiskunnan Afrikka-tieto on luonteeltaan ja miten Afrikka näyttäytyy kansallisessa katseessa 2000-luvulla. Samanaikaisesti tutkielma pyrkii kartoittamaan myös sitä, millä tavoin oppikirjat tukevat Suomen afrikkalaisten ja afrikkalaisperäisten suomalaisten nuorten etniseen identiteettiin liittyviä tiedon tarpeita. Kouluopetuksen näkökulmasta katsottuna kyse on tärkeästä yhdenvertaisuuteen liittyvästä kysymyksestä, sillä monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa koulun tulisi kyetä tarjoamaan myös vähemmistöryhmille sellaisia tiedollisia ja maailmankuvallisia aineksia, jotka tukevat positiivisella tavalla heidän yhteiskunnallisen identiteettinsä rakentumista.

Tutkielman tuloksena voi sanoa, että suomalaiset oppikirjat ilmentävät kokonaisuutena kulttuurirelativistisen maailmankuvan sekä siihen liittyvien arvojen integroitumista paitsi suomalaisissa kouluissa annettavaan opetukseen, myös laajemmin osaksi kansallista ajattelua. Samanaikaisesti on kuitenkin todettava, että Afrikkaa koskevalla kulttuurisella tiedollamme on vahvat länsimaisen maailman valtarakenteisiin ulottuvat juuret, mikä näkyy erityisesti Afrikkaa koskevana ongelmakeskeisyytenä, kulttuuriessentialismina sekä rodullistavina näkemisen tapoina kansallisessa katseessamme. Sen vuoksi Suomen afrikkalaisten ja afrikkalaisperäisten suomalaisten nuorten kannalta Afrikka-tietoon liittyy myös identiteettipoliittisia merkityksiä, sillä vanhaan maailmaan perustuvat käsitykset Afrikasta kuvastavat usein myös heidän etnis-kulttuurista toiseuttaan Suomessa, ja toisaalta taas, heidän täydellinen näkymättömyytensä oppikirjojen sivuilla herättää kysymyksiä siitä, millä tavoin heidät ja heidän historiansa hyväksytään osaksi suomalaisen yhteiskunnan yhteistä kertomusta. Sikäli kun oppikirjat ovat aina olleet vanhojen ja uusien historioiden kohtaamistapaikkoja, voi tutkielman yhtenä johtopäätöksenä pitää sitä, etteivät afrikkalaisperäiset väestöryhmät vielä näy suomalaisissa oppikirjoissa tarpeeksi vahvasti. Samanaikaisesti on kuitenkin selvää, että heidän sisällyttämisensä oppikirjojen sivuille vaatii paitsi Afrikkaa koskevien käsitystemme purkamista, myös suomalaisen identiteetin uudelleen arviointia.