Kansalaisaloitteelle säädetyt rajoitukset erityisesti perustuslain osallistumisoikeuksien näkökulmasta
Korpela, Annika (2016)
2016
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-09-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201609292367
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201609292367
Tiivistelmä
Tämä tutkielma pyrkii arvioimaan kansalaisaloitteelle säädettyjen rajoitusten merkitystä perustuslaissa turvattujen osallistumisoikeuksien toteutumisen kannalta. Tutkimuksen tarkoituksena on eritellä, millaisia rajoituksia kansalaisaloitteiden laatimiselle on lainsäädännössä asetettu, ja tutkia, kuinka eduskunta on käytännössä näihin rajoi-tuksiin suhtautunut aloitteita käsitellessään. Tutkielman tutkimusote on perusoikeusmyönteinen, ja tutkimuksen kantavana teemana on kysymys siitä, kuinka perustuslaissa taatut osallistumisoikeudet näyttäytyvät suhteessa lainsäädännön kansalaisaloitteelle asettamiin rajoituksiin. Tutkielma pyrkii arvioimaan, ovatko kansalaisaloitteelle säädetyt rajoitukset tarkoituksenmukaisia, ja onko kansalaisaloitteen instituutio onnistunut saavuttamaan sille lain esitöissä asetetun tavoitteen kansalaisten osallistumismahdollisuuksien edistämisestä.
Kansalaisaloite sisällytettiin Suomen perustuslakiin maaliskuussa 2012, eikä aiheesta ole Suomessa juurikaan tehty oikeustieteellistä tutkimusta. Kansalaisaloiteinstituutiota säädettäessä lähtökohtana oli, että aloitteesta säädettäisiin perustuslaintasolla väljästi ja ettei aloitteen tekemiselle tulisi myöskään perustuslakia täydentävässä lainsäädännössä asettaa liian tiukkoja vaatimuksia, jottei kynnys aloitteiden laatimiselle nousisi tarpeet-tomasti. Kansalaisaloite saa perustuslain nojalla koskea vain lainsäädännönalaa, mutta lainsäädännön alan laajuudesta johtuen voidaan todeta, ettei tämä ehto juurikaan rajoita aloitteiden tekemistä. Muut lainsäädännön kansalaisaloitteelle asettamat rajoitukset koskevat aloitteen muotoa sekä aloiteoikeutta.
Tutkielmassa todetaan suomalaisen kansalaisaloitteen olevan osallistumisoikeuksien toteutumisen kannalta pääosin tarkoituksenmukaisesti laadittu, ja ettei kansalaisaloit-teen uudistaminen ole, pienistä korjausehdotuksista huolimatta, tässä vaiheessa ajan-kohtaista. Eduskunta on käsitellyt vasta kahdeksan aloitetta, ja instituutio on vasta va-kiinnuttamassa paikkaansa osana suomalaista lainsäädännön alaa.
Kansalaisaloite sisällytettiin Suomen perustuslakiin maaliskuussa 2012, eikä aiheesta ole Suomessa juurikaan tehty oikeustieteellistä tutkimusta. Kansalaisaloiteinstituutiota säädettäessä lähtökohtana oli, että aloitteesta säädettäisiin perustuslaintasolla väljästi ja ettei aloitteen tekemiselle tulisi myöskään perustuslakia täydentävässä lainsäädännössä asettaa liian tiukkoja vaatimuksia, jottei kynnys aloitteiden laatimiselle nousisi tarpeet-tomasti. Kansalaisaloite saa perustuslain nojalla koskea vain lainsäädännönalaa, mutta lainsäädännön alan laajuudesta johtuen voidaan todeta, ettei tämä ehto juurikaan rajoita aloitteiden tekemistä. Muut lainsäädännön kansalaisaloitteelle asettamat rajoitukset koskevat aloitteen muotoa sekä aloiteoikeutta.
Tutkielmassa todetaan suomalaisen kansalaisaloitteen olevan osallistumisoikeuksien toteutumisen kannalta pääosin tarkoituksenmukaisesti laadittu, ja ettei kansalaisaloit-teen uudistaminen ole, pienistä korjausehdotuksista huolimatta, tässä vaiheessa ajan-kohtaista. Eduskunta on käsitellyt vasta kahdeksan aloitetta, ja instituutio on vasta va-kiinnuttamassa paikkaansa osana suomalaista lainsäädännön alaa.