Ilo ja hyvä mieli ovat oikeaa hyvinvointia : Tutkimus kulttuurin ja taiteen hyödyntämisestä eri kohderyhmien hyvinvoinnin edistämisessä Suomessa. Pori Jazz kaupungin kulttuurisen hyvinvoinnin edistäjänä -hankeen loppuraportti
Elonen, Noora (2016)
Tampereen yliopisto
2016
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0253-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0253-5
Tiivistelmä
Tämä tutkimus perehtyy kulttuurin ja taiteen sekä hyvinvoinnin välisiin yhteyksiin. Kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutukset eivät ole uusi asia, mutta teemasta on kiinnostuttu tarkemmin 1990-luvun alkupuolella. Kulttuuria ja taidetta alettiin tuoda uusille kentille, ennen kaikkea sosiaali- ja terveysalalle.
Kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutuksista on erilaisia näkemyksiä. Toiset painottavat niiden tuomaa sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä, toiset iloa ja merkityksellisiä kokemuksia. Toiset puolestaan puhuvat eliniän pitenemisestä, stressin vähenemisestä ja paremmasta koetusta terveydestä.
Tutkimuksessa selvitetään, mille kohderyhmille kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutuksia on maassamme haluttu tarjota. Tutkimus on toteutettu review -tutkimuksen tavoin. Aineistona on käytetty tutkimusjulkaisuja ja hankeraportteja (yhteensä 53 julkaisua). Kuvailevan ja kartoittavan tutkimuksen aineisto analysoitiin luokittelemalla.
Tutkimus tuotti yhdeksän eri kohderyhmää, joille kulttuuria ja hyvinvointia on hyödynnetty hyvinvoinnin edistämisessä: ikäihmiset; lapset, nuoret, perheet; työyhteisöt, työelämä, työhyvinvointi; mielenterveys- ja päihdekuntoutus, maahanmuuttajat, syrjäytymisen ehkäiseminen, kehitysvammaiset, yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen lisääminen ja tukeminen, ja muut.
Tutkimustulosten mukaan olennaista on järjestää ja tuottaa kohderyhmille heille sopivaa ja mielekästä kulttuuri- ja taidetoimintaa. Tärkeänä seikkana korostui yhteistyö eri alojen, kuten sosiaali- ja terveysalan ja kulttuurialan, välillä sujuvan ja jatkuvan yhteistyön takaamiseksi. Pysyvien toimintojen luominen nähtiin haasteeksi. Taitelijoiden kouluttaminen ja työllistäminen näyttäytyi merkittävänä asiana toimintojen jatkuvuuden kannalta.
Kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutuksista on erilaisia näkemyksiä. Toiset painottavat niiden tuomaa sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä, toiset iloa ja merkityksellisiä kokemuksia. Toiset puolestaan puhuvat eliniän pitenemisestä, stressin vähenemisestä ja paremmasta koetusta terveydestä.
Tutkimuksessa selvitetään, mille kohderyhmille kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutuksia on maassamme haluttu tarjota. Tutkimus on toteutettu review -tutkimuksen tavoin. Aineistona on käytetty tutkimusjulkaisuja ja hankeraportteja (yhteensä 53 julkaisua). Kuvailevan ja kartoittavan tutkimuksen aineisto analysoitiin luokittelemalla.
Tutkimus tuotti yhdeksän eri kohderyhmää, joille kulttuuria ja hyvinvointia on hyödynnetty hyvinvoinnin edistämisessä: ikäihmiset; lapset, nuoret, perheet; työyhteisöt, työelämä, työhyvinvointi; mielenterveys- ja päihdekuntoutus, maahanmuuttajat, syrjäytymisen ehkäiseminen, kehitysvammaiset, yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen lisääminen ja tukeminen, ja muut.
Tutkimustulosten mukaan olennaista on järjestää ja tuottaa kohderyhmille heille sopivaa ja mielekästä kulttuuri- ja taidetoimintaa. Tärkeänä seikkana korostui yhteistyö eri alojen, kuten sosiaali- ja terveysalan ja kulttuurialan, välillä sujuvan ja jatkuvan yhteistyön takaamiseksi. Pysyvien toimintojen luominen nähtiin haasteeksi. Taitelijoiden kouluttaminen ja työllistäminen näyttäytyi merkittävänä asiana toimintojen jatkuvuuden kannalta.