Terveyden edistämisen haasteet Suomessa hyvinvointitalouden näkökulmasta

Abstract

Tutkielma keskittyy eriarvoisuuden eri muotoihin painottuen Suomessa esiintyvään terveyden eriarvoisuuteen. Terveyden eriarvoisuus aiheutuu pitkälti yksilön sosioekonomisesta asemasta sekä yhteiskunnan rakenteisiin ja välittäviin tekijöihin liittyvistä tekijöistä. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa tulotaso, koulutus, työmarkkina-asema, elintavat ja terveyspalveluiden saatavuus. Terveyden edistämisessä on kyse nimenomaan ihmisten mahdollisuuksien parantamisesta koskien hyvää terveyttä.

Terveyden eriarvoisuuden suurimpana epäkohtana Suomessa voidaan pitää terveyden ja hyvinvoinnin epätasaista jakautumista väestön kesken: samanaikaisesti kun keskimääräinen terveys ja hyvinvointi ovat nousseet, huono-osaisten terveydentilan ja hyvinvoinnin kehitys ei ole kuitenkaan kokenut vastaavaa nousua. Tilanne on hyvinvointitalouden - jonka ajatusmalli pohjautuu pitkälti tasa-arvoiseen yhteiskuntaan - näkökulmasta varsin huono.

Finanssikriisi ja julkisen talouden säästöpaineet ovat heiluttaneet myös hyvinvointi- ja terveyspalveluiden rahoituspohjaa ja säästöjä haetaan uuden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen kautta. Tutkielmassa paneudutaan tulevien uudistuksien tuomiin mahdollisiin hyötyihin ja haittoihin peilaten niitä hyvinvointitalouden ajatusmallin mukaisesti. Vaikka talouskasvun ja hyvinvoinnin samanaikainen kasvattaminen on saanut osakseen paljon kritiikkiä, on myös näkemyksiä, joiden mukaan talouden ja hyvinvoinnin yhteensovittaminen ei ole mahdotonta nyky-yhteiskunnassa, jossa markkinavetoisuus on vahvassa nousussa myös terveyspalveluiden tarjonnassa. Hyvinvointitaloudessa tämä tarkoittaa ensisijaisesti hyvinvoinnin kasvattamista, mutta myös taloudellinen tasapaino koetaan tärkeäksi tekijäksi.