Aivojen magneettikuvaus MS-taudin immunologisen hoidon seurannassa
Elovaara, Irina; Soilu-Hänninen, Merja; Kuusisto, Hanna; Martola, Juha; Tienari, Pentti; Färkkilä, Markus; Remes, Anne M (2015)
Elovaara, Irina
Soilu-Hänninen, Merja
Kuusisto, Hanna
Martola, Juha
Tienari, Pentti
Färkkilä, Markus
Remes, Anne M
2015
Duodecim 131 17
1571-1580
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201609222314
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201609222314
Tiivistelmä
Aivojen magneettikuvaus (MK) osoittaa MS-taudin aktiivisuuden herkemmin kuin kliiniset relapsit, minkä vuoksi hoidossa käytettävän immunologisen hoitovasteen arvion tulee perustua kliiniseen taudinkuvaan ja aivojen kuvantamiseen. MK-seurantaan tarvitaan T2-, flair- ja T1-painotteiset kuvat, gadolinium-tehostaminen ja atrofian arviointi. Ensilinjan immunologisessa hoidossa ensimmäinen MK otetaan 6-12 kuukauden kuluttua lääkehoidon aloituksesta. Jos silloin havaitaan uusia muutoksia, seuraava kuvantaminen tehdään 1-2 vuoden kuluttua. Huonoa hoitovastetta vaikuttaa kuvaavan se, jos 6-12 kuukauden kuluttua hoidon aloituksessa tehdyssä magneettikuvassa esiintyy uusia (yli 4) tai kasvavia T2-painotteisia tulehduspesäkkeitä. Huonosta hoitovasteesta kertoo myös gadoliniumilla tehostuvien muutosten esiintyminen seurannan aikana. Tällöin suositellaan hoidon tehostamista, vaikka pahenemisvaiheita ei olisi esiintynyt. Fingolimodihoidossa seurantakuvaukset tehdään 6-12 kuukauden kuluttua hoidon aloituksesta ja 1-2 vuoden kuluttua tämän jälkeen. Alemtutsumabi- ja natalitsumabihoidossa kuvaukset ajoitetaan vuoden ja kahden vuoden päähän hoidon aloituksesta.
Kokoelmat
- Artikkelit [6140]