Governance Reform in the Ethiopian Higher Education System: Organisational responses to business management tools in the Case of Mekelle University

Abstract

Hallintouudistus Etiopian korkeakoulujärjestelmässä:Tapaustutkimus Business Management Tool -välineiden käytöstä Mekellen yliopistossa

Muutokset sosioekonomisessa ja poliittisessa kehityksessä ovat monissa maissa johtaneet usein myös korkeakoulujen johtamisen ja hallinnon mallien muutoksiin. Ulkoisen toimintaympäristön muutoksista johtuva tehokkuuden, tilivelvollisuuden ja läpinäkyvyyden tavoittelu on pakottanut yliopistot ottamaan käyttöön yritysmaailmassa suosittuja toimintastrategioita ja johtamismalleja. Tämä kehitys on tuonut suuria paineita yliopistoille niiden etsiessä tasapainoa näiden liike-elämässä kehitettyjen menetelmien ja yliopistojen omien sisäisten arvojen, uskomusten, normien ja toimintatapojen välillä.

Yliopistojen akateemisten perusyksikköjen reaktiot ja niiden jäsenten käsitysten muutokset ovat sen muutoksen ytimessä, johon ulkoapäin tuotujen, alun perin yritysjohdon tarpeisiin suunnitelluilla johtamisen välineillä (Business Management Tools, BMT) pyritään vaikuttamaan. Tätä taustaa vasten tämä tutkimus pyrkii ymmärtämään ja tulkitsemaan Mekellen yliopiston ja sen akateemisten perusyksikköjen käsityksiä ja vastauksia BMT-välineiden käyttöönoton tuomiin paineisiin ja vaatimuksiin. Tutkimuksessa käytetään resurssiriippuvuusteoriaa ja uusinstitutionaalista teoriaa tapausyliopiston organisatoristen reaktioiden ymmärtämiseksi. Tutkimuksen aineisto on laadullinen ja se koostuu puolistrukturoidusta, organisaatio- ja yksikkötason avainhenkilöiden haastatteluista, tapausyliopiston dokumentti- ja arkistoaineistosta sekä muiden merkittävien sidosryhmien politiikkadokumenteista. Kerätty aineisto kokonaisuudessaan on analysoitu temaattisesti.

Analyysin tulokset osoittavat, että BMT-välineet on otettu käyttöön ulkoapäin annettuina ja että akateeminen henkilöstö pitää niitä pääosin yliopiston ja sen akateemisten yksiköiden kulttuuriin ja toimintamalleihin sopimattomina. Koska Etiopian valtio on julkisten yliopistojen ainoana rahoittajana ottanut nämä välineet valtionohjauksen instrumenteiksi,Mekellen yliopisto on mukautunut paineisiin ja vaatimuksiin ottamalla nämä välineet myös sisäisesti käyttöönsä. Kuitenkin, koska valtionohjaus BMT-välineiden käyttöönottamiseksi voidaan tulkita prosessiltaan pakottavaksi toimenpiteeksi, yliopisto ja sen perusyksiköt suostuivat symbolisella tasolla ottamaan välineistön käyttöönsä varmistaakseen näin legitimiteettinsä ja selviytymisensä eikä niinkään lisätäkseen tehokkuuttaan ja vaikuttavuuttaan kuten valtio oli olettanut.

Tämä tutkimus osoittaa lisäksi, että valtaosa BMT-välineiden käyttöönottoon tähtäävien ohjelmien ja toimintojen kehittämisestä ei ole rakenteellisesti integroitunut yliopiston ja sen akateemisten yksikköjen arvoihin, normeihin ja toimintamalleihin. Toisin sanoen,tämä tutkimus ei anna tukea väitteille siitä, että BMT-välineiden käyttöönotto olisi saanut aikaan merkittäviä organisatorisia muutoksia yliopiston ja sen yksiköiden työprosesseissa. Ylipäänsä yliopiston johdon voidaan havaita olevan eräänlaisessa tienhaarassa etsiessään tasapainoa akateemisten arvojen ja normien sekä BMT-välineiden käyttöönoton aiheuttamien ulkoisten paineiden välillä.

Näiden havaintojen pohjalta voidaan suositella, että onnistuakseen akateemiseen toimintaan vaikuttavien merkittävien reformien tulisi olla mieluummin sisäsyntyisiä kuin ulkoapäin ja määräyksillä toteutettuja. Yliopiston autonomian tulisi olla tarpeeksi vahva, että ne pystyisivät ulkoisen ja sisäisen tilannearvionsa pohjalta kehittämään organisatoristen ominaispiirteidensä ja toimintaympäristönsä vaatimusten mukaisia uudistumisohjelmia. Lisäksi tutkimustulokset tukevat suositusta yliopiston sisäisen johtamis- ja hallintokapasiteetin vahvistamiseen tähtäävän koulutuksen käynnistämisestä yliopiston vakaan kehityksen takaamiseksi. Kansallisen korkeakoulututkimuksen keskuksen perustaminen ja toiminta auttaisivat yliopistojen johtoa yliopisto-organisaation erityislaatuisen dynamiikan ymmärtämisessä. Kaiken kaikkiaan, tutkimustulokset korostavat tarvetta jonka mukaan kaikkien sidosryhmien tulisi syvällisemmin ymmärtää yliopistoille ominaista muutosten dynamiikkaa pystyäkseen saamaan aikaan tavoittelemiaan muutoksia.

Governance Reform in the Ethiopian Higher Education System: Organisational responses to business management tools in the Case of Mekelle University

Changes in the socio-economic and political development of many countries have often resulted in changes in the governance arrangements of higher education institutions. The quest for efficiency, accountability, and transparency, which are the results of the changes in the external environment, have forced universities to adopt organisational strategies and management structures that are popular in business organisations. This development has brought enormous pressures to universities in their efforts to balance the pressures and requirements of business management tools with the internal values, beliefs, norms and practices of the universities.

At the core of the process of adopting externally-driven business management tools are the perceptions and responses of universities and their academic units towards these tools. This study thus sought to understand and interpret the perceptions and responses of Mekelle University and its basic academic units to the pressures and requirements of BMTs. The study was guided by resource dependence and neo-institutional theories for understanding the organisational response of the case university. Qualitative data were used, including semi-structured interviews with key informants at the organisational level and members of the academic units, documents and archival data found in the university and from other major stakeholders. All the collected data were analysed thematically.

The findings show that the BMTs are externally initiated and largely perceived as inappropriate tools for the culture and practices of the university and its basic academic units. As BMTs are initiated by the government, which is the sole funder of the public universities in Ethiopia, MU complied with the pressures, requirements and demands of the government to adopt these tools. However, as BMTs are largely perceived as inappropriate by the academic community to the university’s values and norms, and their adoption is felt to be accompanied by an absence of quality and committed leadership at all levels of the university, MU and its basic academic units symbolically complied with the reform tools in order to insure survival and legitimacy not to improve efficiency and effectiveness as is envisaged by those who mandated the implementation of the tools.

Moreover, this study indicates that most of the interventions and programmes crated by the university following the adoption of BMTs are not structurally integrated with the values, norms, practices and policies of the university and its academic units. In other words, the results demonstrate that there is little evidence to support the government and the university’s claims that the adoption of these BMTs brought radical organisational changes in the university’s and basic academic units’ work processes. In general, the leadership of the university is in a crossroad keeping the right balance between the values and norms of the academics, and the external pressures to adopt BMTs as tools for radical organisational change in general and instruments for efficiency and effectiveness in particular.

Therefore, the study recommends that major academic reform initiatives should be internally driven rather than imposed from outside. The university should have meaningful institutional autonomy to assess its internal and external situations and to come up with relevant reform agendas that take into account the basic characteristics of the university and the external environment’s demands. Moreover, the findings of this study suggest that the university needs to introduce sustainable internal capacity development programmes and due focuses on establishing higher education study centre to have comprehensive understanding about the dynamics of change in universities. In general, the study call for much more nuanced approach by all stakeholders if reforms have to serve their purposes.