User-oriented Metadata in Single Sourced Documentation: A Case Study of Trimble Solutions Ltd User Guides
Piirto, Maija (2016)
2016
Englannin kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen tutkinto-ohjelma - DP in English Language, Literature and Translation
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-09-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201609192278
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201609192278
Tiivistelmä
Tämä tutkielma tarkastelee metadatan käyttöä yksilähteistetyssä dokumentointiympäristössä, sekä dokumenttien tuottajien että käyttäjien näkökulmista. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, miten metadataa käytetään digitaalisten aineistojen yhteydessä. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti metadatan erilaisiin käyttötarkoituksiin eri yleisöjen näkökulmista.
Teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta osasta: ensimmäisessä osassa tarkastellaan yksilähteistämistä, joka on teknisen viestinnän alalla yhä yleistyvä dokumentointitapa. Yksilähteistetyssä dokumentointiympäristössä tiedon hallinta ja järjestäminen on tärkeää, joten toisessa osassa tarkastellaan metadataa, eli tiedon merkitsemistä. Metadataa kuvataan sen erilaisten luokitusten, tarkoitusten ja laatuarviointien kautta.
Tutkimuksessa metadatan eri käyttötarkoituksia tarkastellaan tapaustutkimuksessa, jonka kohteena on ohjelmistoyritys Trimble Solutions Ltd. Tutkimusmetodeina ovat sisällönanalyysi, eli informaation arviointi sen sisällön ja tarkoitusten kautta. Tutkimusaineistona käytetään käyttäjille suunnattuja digitaalisia käyttöohjeita ja niihin liitettyä metadataa. Käytössä olevaa metadataa tarkastellaan sen käyttötarkoitusten kautta ja tämän lisäksi sisällönanalyysin keinoin tutkitaan, millaista metadataa ohjeisiin voisi lisätä, jotta se palvelisi paremmin ohjeiden käyttäjien tarpeita ja jotta metadatan käyttöä voitaisiin entisestään tehostaa.
Tutkimuksessa käy ilmi, että tällä hetkellä metadataa käytetään pääosin informaation hallintaan sen kirjoittajien näkökulmasta. Tämän käyttötarkoituksen lisäksi todetaan, että metadatan käyttäminen informaation kuvaamiseen ja tiedonhaun tehostamiseen auttaisi käyttäjiä löytämään tarvitsemansa tiedon nopeammin ja tehokkaammin. Analyysin tuloksena luodaan käytössä olevan metadatan rinnalle lista metadataelementeistä, joita käyttämällä ohjelmiston käyttäjien tiedonetsintää voitaisiin tehostaa. Tutkimuksen piiriin ei sisällytetä luodun metadatan laatututkimusta, mutta teoriakehyksessä esiteltyjen laatukriteerien avulla on jatkossa mahdollista suorittaa käyttäjä- ja asiantuntijatutkimuksia esitetyn metadatan laadusta.
Teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta osasta: ensimmäisessä osassa tarkastellaan yksilähteistämistä, joka on teknisen viestinnän alalla yhä yleistyvä dokumentointitapa. Yksilähteistetyssä dokumentointiympäristössä tiedon hallinta ja järjestäminen on tärkeää, joten toisessa osassa tarkastellaan metadataa, eli tiedon merkitsemistä. Metadataa kuvataan sen erilaisten luokitusten, tarkoitusten ja laatuarviointien kautta.
Tutkimuksessa metadatan eri käyttötarkoituksia tarkastellaan tapaustutkimuksessa, jonka kohteena on ohjelmistoyritys Trimble Solutions Ltd. Tutkimusmetodeina ovat sisällönanalyysi, eli informaation arviointi sen sisällön ja tarkoitusten kautta. Tutkimusaineistona käytetään käyttäjille suunnattuja digitaalisia käyttöohjeita ja niihin liitettyä metadataa. Käytössä olevaa metadataa tarkastellaan sen käyttötarkoitusten kautta ja tämän lisäksi sisällönanalyysin keinoin tutkitaan, millaista metadataa ohjeisiin voisi lisätä, jotta se palvelisi paremmin ohjeiden käyttäjien tarpeita ja jotta metadatan käyttöä voitaisiin entisestään tehostaa.
Tutkimuksessa käy ilmi, että tällä hetkellä metadataa käytetään pääosin informaation hallintaan sen kirjoittajien näkökulmasta. Tämän käyttötarkoituksen lisäksi todetaan, että metadatan käyttäminen informaation kuvaamiseen ja tiedonhaun tehostamiseen auttaisi käyttäjiä löytämään tarvitsemansa tiedon nopeammin ja tehokkaammin. Analyysin tuloksena luodaan käytössä olevan metadatan rinnalle lista metadataelementeistä, joita käyttämällä ohjelmiston käyttäjien tiedonetsintää voitaisiin tehostaa. Tutkimuksen piiriin ei sisällytetä luodun metadatan laatututkimusta, mutta teoriakehyksessä esiteltyjen laatukriteerien avulla on jatkossa mahdollista suorittaa käyttäjä- ja asiantuntijatutkimuksia esitetyn metadatan laadusta.