The effects of lunch break activities on employee creativity

Abstract

Some activities and experiences employees encounter during their off-work time are shown to be more beneficial than others in terms of successful recovery, but very little is known how different kinds of respite activities affect creativity. Even short breaks during the working day, such as lunch breaks, give employees a chance to unwind from work demands and thus release cognitive resources for other uses, such as creative thinking. The activities employees engage in during the break may impact this process differently. The aim of this study was to examine how exposure to nature and relaxation during lunch breaks affect creativity compared to each other and to lunch breaks spent as usual. Also, the potential effects of stress, psychological detachment, positive work reflection, enjoyment of lunch breaks and feelings of relaxation on creativity were explored.

A group of 186 employees were recruited from 8 Finnish organizations. The study was carried out in two phases (spring and fall) and the employees were divided into four groups: the nature exposure group, the relaxation group and two different control groups. The participants 1) walked in a park, 2) relaxed during their lunch breaks or 3) spent their lunch breaks as usual for a total of 10 working days during a two-week intervention period. Three weeks after the intervention period their creativity was assessed using the Alternative Uses Task developed by Guilford. During the intervention weeks the participants also provided information about their stress level, emotions, experiences and the qualities of their lunch breaks.

The results showed that the nature exposure group and the relaxation group did not differ from each other or from the control groups in terms of creativity. The more park walks the nature exposure group completed the lower they scored on top 2 originality, fluency, flexibility and uniqueness. In the relaxation group no such effect was found. Stress seemed to play an important role in creative thinking as the more stress the employees experienced, the higher they scored on top 2 originality, fluency and flexibility. Also the positive relationships of creativity and the variables closely linked to stress, namely fatigue and low level of positive affect, supported this finding. This study points to the importance of situational factors in creative thinking and also suggests that mechanisms underlying creative thinking might work differently in the working environment than in other settings.

TIIVISTELMÄ

Joidenkin vapaa-ajan aktiviteettien ja kokemusten on huomattu olevan työntekijöiden palautumisen kannalta hyödyllisempiä kuin toisten, mutta erilaisten vapaa-ajan toimintojen vaikutuksista luovuuteen tiedetään vielä hyvin vähän. Jopa lyhyet työpäivän aikana pidetyt tauot, kuten lounastauot, antavat työntekijöille mahdollisuuden irrottautua työn vaatimuksista ja täten vapauttaa kognitiivisia resursseja muuhun käyttöön, esimerkiksi luovaan ajatteluun. Eri taukoaktiviteetit voivat vaikuttaa tähän prosessiin eri tavoin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, miten lounastaukojen aikana koetut luontoaltistukset ja rentoutuminen vaikuttavat luovuuteen verrattuna sekä toisiinsa, että tavalliseen tapaan vietettyihin lounastaukoihin. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin stressin, psykologisen työstä irrottautumisen, työn positiivisiin piirteisiin suuntautumisen, lounastauoista nauttimisen ja rentoutumistuntemusten mahdollisia vaikutuksia luovuuteen.

Tutkimukseen osallistui 186 työntekijää kahdeksasta suomalaisesta yrityksestä. Tutkimus toteutettiin kahdessa erässä (kevät ja syksy) ja työntekijät jaettiin neljään tutkimusryhmään: luontoaltistusryhmään, rentoutumisryhmään ja kahteen erilaiseen kontrolliryhmään. Osallistujat joko 1) kävelivät puistossa, 2) rentoutuivat tai 3) viettivät lounastaukonsa tavalliseen tapaan yhteensä kymmenenä työpäivänä kaksi viikkoa kestäneen interventiojakson aikana. Kolme viikkoa interventiojakson jälkeen työntekijöiden luovuutta arvioitiin Guilfordin kehittämällä luovuustestillä (Alternative Uses Task). Interventioviikkojen aikana osallistujilta kerättiin myös tietoa heidän stressitasostaan, emootioistaan ja kokemuksistaan, sekä lounastaukojen sisällöstä.

Työntekijöiden luovuudessa ei havaittu eroja luontoaltistusryhmän ja rentoutumisryhmän välillä, eikä kummankaan ryhmän luovuudessa ollut eroja myöskään kontrolliryhmiin verrattuna. Luontoaltistusryhmässä puistokävelyiden määrä oli yhteydessä luovuuteen siten, että mitä enemmän puistokävelyitä ryhmäläiset suorittivat, sitä matalammat pisteet he saivat ideavuolaudesta (fluency), ajattelun joustavuudesta (flexibility), ideoiden ainutlaatuisuudesta (uniqueness), sekä kahden luovimmaksi ideakseen arvioimansa vastauksen omaperäisyydestä (top 2 originality). Rentoutumisryhmässä samanlaista vaikutusta ei havaittu. Stressi vaikutti olevan tärkeässä roolissa luovassa ajattelussa, sillä mitä stressaantuneempia työntekijät olivat, sitä korkeammat pisteet he saivat ideavuolaudesta, ajattelun joustavuudesta ja kahden luovimmaksi arvioimansa idean omaperäisyydestä. Tätä havaintoa tukivat myös positiiviset yhteydet luovuuden ja stressiin läheisesti liittyvien muuttujien, erityisesti uupumuksen ja heikon positiivisen affektiivisuuden, välillä. Tämä tutkimus osoittaa tilannetekijöiden tärkeyden luovalle ajattelulle ja lisäksi viittaa siihen, että luovuuden perustana olevat mekanismit toimivat työympäristössä eri tavalla kuin muissa ympäristöissä.