Ikkunoita ryhmän oppimiseen pelillisessä harjoituksessa : tapaustutkimus ryhmän roolien tunnistamisesta ja vuorovaikutuksen kehittämisestä tiiminrakennustyökalun avulla

Abstract

2010-luvulla teknologia on läsnä jokapäiväisessä elämässämme muuttaen tapaamme olla, ajatella ja vuorovaikuttaa ihmisten kanssa. Tähän aikaan liittyy ilmiönä pelillistäminen, jolla tarkoitetaan pelien dynamiikan hyödyntämistä erilaisissa konteksteissa ja eri kohderyhmille, tässä tutkielman kontekstissa aikuisryhmille. Aikuisiällä merkittävä osa oppimisesta tapahtuu työpaikoilla, joissa työ tehdään yhä useammin ryhmässä. Ryhmän sujuva työskentely ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys vaan vaatii usein erityistä panostamista ryhmän toimintaan. Ryhmän toiminnan tarkastelu roolien kautta auttaa vuorovaikutuksen ja ryhmäilmiöiden ymmärtämisessä. Työpaikoilla oppiminen tapahtuu niin yksilön, ryhmän kuin organisaationkin tasolla. Pelilliset sovellukset tekevät tuloaan myös työssäoppimisen edistämiseen. Uusien työkalujen ja menetelmien toimivuudesta tarvitaan tutkimustuloksia, jotta niiden käyttöä voidaan perustella ja kehittää.

Tämä tutkielma on tapaustutkimus ryhmän itsetuntemuksen kehittämisestä tiiminrakennustyökalun avulla. Työkalu on pelillinen simulaatio, jossa ryhmä tekee kuvitteellisen matkan ja kohtaa matkan aikana erilaisia tilanteita tehtävineen. Matkan vaiheita reflektoidaan osallistujien tekemään itsearviointiin pohjautuen ja fasilitaattori auttaa ryhmää löytämään kiinnostavia kysymyksiä keskustelun aiheiksi. Vuorovaikutuksessa ryhmän jäsenet löytävät uusia piirteitä itsestään, toisistaan ja koko ryhmän toiminnasta. Tutkimuksen aineistona oli kolmen 4-9 hengen ryhmän käymä simulaatio siihen liittyvine kuvineen ja tilastoineen. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata, miten oppimisen eri tasot näyttäytyvät harjoituksen aikana. Tutkimuksessa selvitettiin simulaation ja keskustelun tuottamia ryhmän ja sen jäsenten kokemuksia ryhmän toiminnasta ja rooleista. Viitekehyksen keskiössä oli Joharin ikkuna (Luft 1969), jota käytettiin eri tasoisten oppimisen kontekstien kuvaamisessa. Ryhmän roolien tarkastelu pohjautui rooliteorioihin (Biddle 1979). Aineiston analysoinnissa käytettiin laadullista sisällönanalyysiä sekä sisällön erittelyä.

Tutkimuksen tuloksena oli kuvaus pelillisestä tiiminrakennustyökalusta oppimisen kontekstina yksilö-, ryhmä- ja organisaatiotasolla. Yksilötason oivallukset koskivat rooleja ja niissä käsiteltiin ryhmän jäsenten roolien valintaperusteita ja roolien kontekstiriippuvuutta. Rooleja valittiin jäsenten henkilökohtaisten ominaisuuksien ja aiempien roolien lisäksi heidän toimintaansa liittyvin perustein. Valintaperusteet olivat toisinaan myös strategisia. Roolien kontekstiriippuvuus jakautui ihmisiin ja ympäristöön liittyviin konteksteihin. Ryhmätasolla tunnistettiin ryhmien vahvuuksia ja heikkouksia sekä löydettiin ryhmille kehityskohteita. Organisaatiotasolla peilattiin ryhmän roolia organisaatiossa.