"Tuhon ihmepoika pääsi isoäidin hellään syleilyyn" : kolmen katastrofin uhrien arvottaminen Ilta-Sanomissa
Munukka, Jouni (2016)
2016
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-07-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201609142267
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201609142267
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan katastrofin uhrien kehystämistä tapaninpäivän tsunamin, Haitin maanjäristyksen ja Euroopan pakolaiskriisin tapauksissa. Aineistona käytetään Ilta-Sanomien printtiversion juttuja ja metodina kehysanalyysia. Keskiössä on se tutkimuskirjallisuudessa esitetty ongelma, että eri taustoista tulevia kärsijöitä kohdellaan journalismissa hyvin epätasa-arvoisella tavalla.
Tarkastelen tutkimusmetodini avulla sitä, minkälaisia puhetapoja kuten metaforia uhreista käytetään, kuka pääsee jutuissa ääneen ja millä tavoilla katastrofissa kärsineet saavat ilmaisesta tunteita. Lisäksi tutkin niin sanottuja perustelun keinoja eli sitä, mikä tekstissä määritetään ongelmaksi, mikä on ongelman syy ja miten se pitäisi ratkaista.
Gradun aihe on pakolaiskriisin myötä hyvin ajankohtainen ja siinä esitetyt tulokset voivat toimia pontimena laajemmalle ja eri medioiden turvapaikanhakijauutisointia vertailevalle tutkimukselle. Tunteisiin vetoavuuden käsittely kehysanalyysin yhteydessä osoittautui mielestäni toimivaksi tutkimusmenetelmäksi.
Tarkastelen tutkimusmetodini avulla sitä, minkälaisia puhetapoja kuten metaforia uhreista käytetään, kuka pääsee jutuissa ääneen ja millä tavoilla katastrofissa kärsineet saavat ilmaisesta tunteita. Lisäksi tutkin niin sanottuja perustelun keinoja eli sitä, mikä tekstissä määritetään ongelmaksi, mikä on ongelman syy ja miten se pitäisi ratkaista.
Gradun aihe on pakolaiskriisin myötä hyvin ajankohtainen ja siinä esitetyt tulokset voivat toimia pontimena laajemmalle ja eri medioiden turvapaikanhakijauutisointia vertailevalle tutkimukselle. Tunteisiin vetoavuuden käsittely kehysanalyysin yhteydessä osoittautui mielestäni toimivaksi tutkimusmenetelmäksi.