Äidin sotatrauma ja lapsen emotionaalinen kehitys: trauman kognitiivisen ja emotionaalisen käsittelyn suojaava vaikutus
Tuomaala, Laura (2016)
2016
Psykologian tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-09-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201609142266
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201609142266
Tiivistelmä
Aiemmat tutkimukset osoittavat, että vanhemman kokemilla traumaattisilla tapahtumilla on kielteisiä vaikutuksia lapsen kehitykseen. Tutkimus ylisukupolvisen trauman suojaavista tekijöistä kaipaa kuitenkin vielä täydennystä. Tässä tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita, ovatko äidin kokemat traumaattiset sotakokemukset ja äidin trauman käsittelyn laatu yhteydessä lapsen emotionaaliseen kehitykseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin, suojaako äidin optimaalinen kognitiivinen tai emotionaalinen trauman käsittely lapsen emotionaalista kehitystä äidin sotatraumojen mahdollisilta vaikutuksilta.
Tutkimukseen osallistui 511 palestiinalaista sodalle altistunutta naista ja heidän lastaan. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkein pitkittäisasetelmalla. Ensimmäisellä tutkimuskerralla (T1) naiset olivat toisella kolmanneksella raskaana ja toisella kerralla (T2) lapset olivat 4 5 kuukauden ikäisiä. Äitien trauman käsittelyä tarkasteltiin koettujen traumaperäisten emootioiden ja kognitioiden avulla. Äidit olivat altistuneet keskimäärin 14 traumaattiselle tapahtumalle ja kokivat verrattain paljon traumaperäisiä kognitioita ja emootioita. Lapsen emotionaalista kehitystä tarkasteltiin Revised Infant Behavior Questionnaire -kyselyllä (IBQ-R).
Tulokset osoittivat sekä äidin traumaattisten sotakokemusten määrän että kognitiivisen trauman käsittelyn olevan yhteydessä lapsen emotionaaliseen kehitykseen. Äidin korkea sotakokemusten ja traumaperäisten kognitioiden määrä olivat yhteydessä lapsen korkeamaan ulospäin suuntautuneisuuteen ja positiiviseen emotionaalisuuteen. Yhteyttä lapsen negatiiviseen emotionaalisuuteen ja sopeutumiseen ja säätelyyn ei havaittu. Äidin trauman kognitiivinen käsittely suojasi lapsen negatiiviseen emotionaalisuuteen kohdistuvilta ylisukupolvilta trauman vaikutuksilta. Kun trauman kognitiivinen käsittely oli epäonnistunut, jopa äidin vähäisempi traumaattiselle sotakokemuksille altistuminen oli yhteydessä lapsen negatiiviseen emotionaalisuuteen. Tutkimuksessa äidin emotionaalisella trauman käsittelyllä havaittiin vastaavanlainen, mutta vain suuntaa antava, lapsen emotionaalista kehitystä suojaava vaikutus.
Tutkimus syvensi ymmärrystä ylisukupolvisesta traumasta ja lasta suojaavista mekanismeista. Se osoitti, että traumaattisista kokemuksista voi seurata myös jotain positiivista lapsen emotionaalisen kehityksen kannalta, mutta samalla se korostaa trauman käsittelyn tärkeyttä lapseen kohdistuvien negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi. Tutkimus antaa tärkeää tietoa sotaoloissa elävien tuen suunnitteluun ja toteutukseen.
Tutkimukseen osallistui 511 palestiinalaista sodalle altistunutta naista ja heidän lastaan. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkein pitkittäisasetelmalla. Ensimmäisellä tutkimuskerralla (T1) naiset olivat toisella kolmanneksella raskaana ja toisella kerralla (T2) lapset olivat 4 5 kuukauden ikäisiä. Äitien trauman käsittelyä tarkasteltiin koettujen traumaperäisten emootioiden ja kognitioiden avulla. Äidit olivat altistuneet keskimäärin 14 traumaattiselle tapahtumalle ja kokivat verrattain paljon traumaperäisiä kognitioita ja emootioita. Lapsen emotionaalista kehitystä tarkasteltiin Revised Infant Behavior Questionnaire -kyselyllä (IBQ-R).
Tulokset osoittivat sekä äidin traumaattisten sotakokemusten määrän että kognitiivisen trauman käsittelyn olevan yhteydessä lapsen emotionaaliseen kehitykseen. Äidin korkea sotakokemusten ja traumaperäisten kognitioiden määrä olivat yhteydessä lapsen korkeamaan ulospäin suuntautuneisuuteen ja positiiviseen emotionaalisuuteen. Yhteyttä lapsen negatiiviseen emotionaalisuuteen ja sopeutumiseen ja säätelyyn ei havaittu. Äidin trauman kognitiivinen käsittely suojasi lapsen negatiiviseen emotionaalisuuteen kohdistuvilta ylisukupolvilta trauman vaikutuksilta. Kun trauman kognitiivinen käsittely oli epäonnistunut, jopa äidin vähäisempi traumaattiselle sotakokemuksille altistuminen oli yhteydessä lapsen negatiiviseen emotionaalisuuteen. Tutkimuksessa äidin emotionaalisella trauman käsittelyllä havaittiin vastaavanlainen, mutta vain suuntaa antava, lapsen emotionaalista kehitystä suojaava vaikutus.
Tutkimus syvensi ymmärrystä ylisukupolvisesta traumasta ja lasta suojaavista mekanismeista. Se osoitti, että traumaattisista kokemuksista voi seurata myös jotain positiivista lapsen emotionaalisen kehityksen kannalta, mutta samalla se korostaa trauman käsittelyn tärkeyttä lapseen kohdistuvien negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi. Tutkimus antaa tärkeää tietoa sotaoloissa elävien tuen suunnitteluun ja toteutukseen.