Kaupungin ja kansalaisyhteiskunnan välisessä kumppanuudessa piilevät mahdollisuudet - case Seinäjoki

Abstract

Tämä tutkimus selvittää Seinäjoen kaupungin ja sen kansalaisyhteiskunnan välisiä kumppanuussuhteita sekä niissä piileviä mahdollisuuksia. Tutkimuksen kaksi tutkimuskysymystä ovat: millaista kumppanuutta Seinäjoen kaupungin hallintokuntien ja kansalaisyhteiskunnan välillä on? Millaisia mahdollisuuksia Seinäjoen kaupungin hallintokuntien ja kansalaisyhteiskunnan väliseen kumppanuuteen liittyy, erityisesti elinvoimaisuuden näkökulmasta?

Tämä tutkimus on toteutettu laadullisin menetelmin. Aineisto on kerätty teema- ja ryhmähaastatteluin helmikuussa 2016. Tutkimukseen haastateltiin kuutta järjestöjen edustajaa ja viittä Seinäjoen kaupunkiorganisaatiossa työskentelevää henkilöä. Analyysi on toteutettu sisällönanalyysin keinoin luokittelun avulla.

Seinäjoen kaupungin ja sen kansalaisyhteiskunnan välillä on monimuotoista kumppanuutta, joka ulottuu useille toiminnan eri osa-alueille. Erityisesti toiminnallista ja rahoituksellista yhteistyötä on paljon, mutta kumppanuus ulottuu myös esimerkiksi viestintään ja päätöksentekoon. Seinäjoen kaupungin voidaan katsoa olevan kumppanuudessa hyvin monien eri kansalaisyhteiskuntatoimijoiden kanssa, mutta kumppanuuden sisältö, tiiviys ja pitkäjänteisyys vaihtelevat toimijasta riippuen. Sekä kaupunkiorganisaation edustajat että kansalaisyhteiskuntatoimijat kokevat kumppanuuden pääosin helpoksi, eivätkä näe, että siihen sisältyisi suuria haasteita.

Vaikka kumppanuus on jo lähtökohtaisesti monipuolista, liittyy siihen myös hyödyntämättömiä mahdollisuuksia niin ikään toiminnan eri osa-alueilla. Kumppanuutta voitaisiin parantaa ja tiivistää entisestään niin, että organisaatiot hyötyisivät vieläkin paremmin toistensa tiedoista ja resursseista. Lisäksi ympäristöön ja ilmiöihin, esimerkiksi luontoon ja turvapaikanhakijoiden kasvaneeseen määrään, liittyy täysin uudenlaisia mahdollisuuksia, joihin kaupunki ja kansalaisyhteiskunta voisivat yhdessä tarttua. Myös mahdollisuuksia työllisyyden kasvun ja elinvoimaisuuden lisäämiseksi on Seinäjoen kaupungin alueella paljon. Niihin tarttuminen edellyttää kumppanuuden tiivistämistä, eri toimijoiden voimavarojen yhteen niputtamista ja sitä, että kaupunki toimii mentorina ja ohjeistajana niille kansalaisyhteiskuntatoimijoille, joilla on halua ja potentiaalia lähteä kehittämään omaa toimintaansa ja työllistämään ihmisiä. Vaikuttaa siltä, että avainasemassa kaikkien mahdollisuuksien hyödyntämisen taustalla on kumppanuuden tiivistäminen entisestään.