"Mä lähtisin siinä ehkä niinkin suurelle linjalle et se on lapsen oikeus" - Lasten osallisuus integroidussa erityisryhmässä

Abstract

Tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, millaista lasten osallisuus on päiväkodissa toimivan integroidun erityisryhmän arjen toiminnassa. Tutkimustehtävän avulla tutkittiin sitä, mitkä tekijät ovat olennainen osa lasten osallisuutta integroidussa erityisryhmässä. Tutkimustehtävää tarkasteltiin kolmen tutkimuskysymyksen avulla, jotka olivat: 1. Lasten osallisuutta mahdollistavat tekijät, 2. Lasten osallisuutta estävät tekijät ja 3. Eroavaisuudet tukilasten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten välillä osallisuudessa. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää niitä keinoja, joiden avulla lasten kanssa työskentelevät voivat edistää lasten osallisuutta päiväkodin arjessa päivittäin. Tarkoituksena oli myös tuoda inkluusion ja siihen olennaisena osana kuuluvan lasten osallisuuden tärkeyttä varhais-kasvatuksessa esiin.

Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostivat inklusiivisen varhaiskasvatuksen sekä lasten osallisuuden näkökulmat. Lasten osallisuus nähtiin olennaisena osana inklusiivista kasvatusta. Osallisuuden osa-alueisiin kuuluivat muun muassa toimintaan osallistumisen vapaaehtoisuus, tietoi-suus osallisuudesta, mielipiteiden ilmaisu, valinnanmahdollisuudet, päätösvalta omiin ja yhteisön asioihin sekä lasten kuuleminen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa oli sekä etnografian että fenomenografian piirteitä. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällön-analyysilla. Tutkimuksesta saatuja tuloksia ei voida kovin laajasti yleistää rajatun kontekstin vuoksi.

Tutkimusaineisto kerättiin eräässä satakuntalaisessa päiväkotiryhmässä osallistuvan havain-noinnin ja ryhmähaastattelun avulla. Havainnoitavia lapsia ryhmässä oli 13 ja heistä viisi tarvitsi erityistä tukea. Lapset olivat 3-5-vuotiaita. Havainnoitavia aikuisia oli viisi: lastentarhanopettaja, erityislastentarhanopettaja, erityisavustaja, lastenhoitaja ja päiväkotiavustaja. Havainnointi toteutet-tiin kolmen päivän aikana. Ryhmähaastatteluun osallistuivat päiväkotiryhmän aikuiset, lukuun ottamatta päiväkotiavustajaa. Haastattelu toteutettiin teemahaastatteluna.

Tutkimustulosten mukaan lasten osallisuus näkyi integroidun erityisryhmän toiminnassa monipuolisesti. Lapset eivät tosin suunnitelleet tai arvioineet päiväkodissa tapahtuvaa toimintaa. Toiminnassa oli kuitenkin havaittavissa enemmän osallisuutta mahdollistavia kuin sitä estäviä tekijöitä. Aikuisten toiminta näytteli suurinta roolia lasten osallisuuden mahdollistumisessa ja aikuisten yhteisesti jakamat arvot olivat edellytys osallisuudelle. Osallisuuden nähtiin edistävän lasten motivaatiota ja näin ollen myös oppimista. Vuorovaikutuksellisen ilmapiirin rakentaminen, toiminnan joustavuus, lasten yksilöllisten piirteiden huomioiminen toiminnassa ja tilanneherkkyys olivat aikuisten toiminnan kannalta olennaisia osallisuuden mahdollistajia. Myös lasten aloitteet olivat osaltaan mahdollistamassa osallisuutta, mutta näissäkin tilanteissa aikuisen tehtävänä oli havaita aloitteet ja toimia lasten ehdotusten mahdollistamiseksi.

Osallisuutta estivät ympäristötekijät, joihin kuuluivat sekä päiväjärjestyksen joustamattomuus sekä kiire. Lisäksi aikuiset saattoivat rajoittaa lasten toimintaa päiväkotiryhmän yhteisten sääntöjen ja turvallisuuden perusteella. Myös lasten toiminta vuorovaikutustilanteissa rajoitti lasten osalli-suutta. Lasten välillä oli eroja osallisuudessa, sillä erityistä tukea tarvitsevat lapset saivat tukilapsia enemmän apua ja muita tukitoimia osallisuuden mahdollistumiseksi ja heidän toimintaansa säätelivät eri säännöt ja rajoitukset. Näin ollen kaikkien lasten osallisuutta pyrittiin kuitenkin edistämään. Tutkimuksen perusteella lasten osallisuuden eteen täytyy tehdä vielä paljon töitä.