Kahden tutkinnon opintoja suorittavien opiskelijoiden elämänhallinta "... kyllä mun elämä on näiltä osin ihan hallinnassa ..."
Nieminen, Hilla (2016)
2016
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-07-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201609022216
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201609022216
Tiivistelmä
Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää kahden tutkinnon opintoja suorittavien opiskelijoiden elämänhallintaa pirkanmaalaisessa ja keskisuomalaisessa ammattioppilaitoksessa. Elämänhallinnan kautta on mahdollisuus ymmärtää laajasti nuorten elämismaailmaa, joka koostuu monista eri osa-alueista. Tutkimusongelmana oli kartoittaa, millainen nuorten elämänhallinta on suhteessa erilaisiin oppimisympäristöihin.
Toteutin tutkimukseni vuosina 2015-2016 monimenetelmällisesti perustuen taustatietolomakkeeseen sekä teemahaastatteluihin. Keräsin taustatietolomakkeen 1. ja 2. vuoden opiskelijoilta sähköisesti ja tämän jälkeen teemahaastattelin heistä viittä nuorta. Aineiston analyysissä selvitin nuorten elämänhallintaa eri elämänalueilla ja monimuotoisissa oppimisympäristöissä.
Nyky-yhteiskunnassa koulutukseen osallistuminen nähdään yksilölle kuuluvana oikeutena, mutta myös velvollisuutena. Yhteiskunnassa menestymistä määrittävät yhä enemmän korkeat tutkinnot. Kyse on postmodernista kulttuurista, jossa yksilön omilla valinnoilla on merkitystä. Tässä keskiöön nousevat monimuotoiset oppimisympäristöt ja yksilölliset opintopolut. Nuorten odotetaan toimivan mahdollisimman itsenäisesti ja itseohjautuvasti. Ideaalitilanteessa jokainen nuori tietää, mitä haluaa aikuisena tehdä ja hakeutuu tämän mukaiseen koulutukseen. Nuorten näkökulmasta loputtomat valinnanmahdollisuudet ja itsenäisyyden vaateet näyttäytyvät ahdistavina.
Tällaisessa tilanteessa elämänhallinnasta on tullut yhä keskeisempi osa ihmisten elämää. Onnea ja menestymistä korostavassa kulttuurissa ihminen haluaa tuntea, että nämä ovat hänen hallittavissaan. Nuoruudessa elämänhallinnan odotetaan kehittyvän kulttuuristen ja yhteiskunnallisten kasvutuntemusten kautta. Tässä itsenäistymisen, oman roolin ja elämäntavan kautta luodaan pohjaa kohti aikuisuutta. Kuitenkin yhä useammalle nuorelle oman paikkansa löytäminen vie aikaa ja nuoruuden katsotaankin pidentyneen.
Tutkimustulosteni perusteella kahden tutkinnon opintoja suorittavien opiskelijoiden elämänhallinta näyttäytyi ristiriitaisena. Pääsääntöisesti nuoret olivat tyytyväisiä omaan elämäänsä ja opiskelu sujui hyvin, mutta samanaikaisesti monet nuorista kokivat stressiä ja itsenäisyyden vaateita. Merkittäväksi nousivat poissaolomäärät ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen oppitunneilta. Huomattava osa poissaoloista johtui oppituntien päällekkäisyydestä. Tämän ratkaisemiseksi nuorille oli annettu mahdollisuus tehdä opintojaan verkkolukiossa.
Nuoret toivoivat kahden tutkinnon opintojen kehittämiseksi enemmän ohjausta ja tukea. Lisäksi nuorten mielestä tietoisuutta kahden tutkinnon opinnoista tulisi lisätä, jotta yhä useampi nuori uskaltaisi valita kyseisen koulutusmuodon. Tässä opettajat ovat avainasemassa tutkinnon positiivisen mielikuvan levittämisessä.
Toteutin tutkimukseni vuosina 2015-2016 monimenetelmällisesti perustuen taustatietolomakkeeseen sekä teemahaastatteluihin. Keräsin taustatietolomakkeen 1. ja 2. vuoden opiskelijoilta sähköisesti ja tämän jälkeen teemahaastattelin heistä viittä nuorta. Aineiston analyysissä selvitin nuorten elämänhallintaa eri elämänalueilla ja monimuotoisissa oppimisympäristöissä.
Nyky-yhteiskunnassa koulutukseen osallistuminen nähdään yksilölle kuuluvana oikeutena, mutta myös velvollisuutena. Yhteiskunnassa menestymistä määrittävät yhä enemmän korkeat tutkinnot. Kyse on postmodernista kulttuurista, jossa yksilön omilla valinnoilla on merkitystä. Tässä keskiöön nousevat monimuotoiset oppimisympäristöt ja yksilölliset opintopolut. Nuorten odotetaan toimivan mahdollisimman itsenäisesti ja itseohjautuvasti. Ideaalitilanteessa jokainen nuori tietää, mitä haluaa aikuisena tehdä ja hakeutuu tämän mukaiseen koulutukseen. Nuorten näkökulmasta loputtomat valinnanmahdollisuudet ja itsenäisyyden vaateet näyttäytyvät ahdistavina.
Tällaisessa tilanteessa elämänhallinnasta on tullut yhä keskeisempi osa ihmisten elämää. Onnea ja menestymistä korostavassa kulttuurissa ihminen haluaa tuntea, että nämä ovat hänen hallittavissaan. Nuoruudessa elämänhallinnan odotetaan kehittyvän kulttuuristen ja yhteiskunnallisten kasvutuntemusten kautta. Tässä itsenäistymisen, oman roolin ja elämäntavan kautta luodaan pohjaa kohti aikuisuutta. Kuitenkin yhä useammalle nuorelle oman paikkansa löytäminen vie aikaa ja nuoruuden katsotaankin pidentyneen.
Tutkimustulosteni perusteella kahden tutkinnon opintoja suorittavien opiskelijoiden elämänhallinta näyttäytyi ristiriitaisena. Pääsääntöisesti nuoret olivat tyytyväisiä omaan elämäänsä ja opiskelu sujui hyvin, mutta samanaikaisesti monet nuorista kokivat stressiä ja itsenäisyyden vaateita. Merkittäväksi nousivat poissaolomäärät ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen oppitunneilta. Huomattava osa poissaoloista johtui oppituntien päällekkäisyydestä. Tämän ratkaisemiseksi nuorille oli annettu mahdollisuus tehdä opintojaan verkkolukiossa.
Nuoret toivoivat kahden tutkinnon opintojen kehittämiseksi enemmän ohjausta ja tukea. Lisäksi nuorten mielestä tietoisuutta kahden tutkinnon opinnoista tulisi lisätä, jotta yhä useampi nuori uskaltaisi valita kyseisen koulutusmuodon. Tässä opettajat ovat avainasemassa tutkinnon positiivisen mielikuvan levittämisessä.