Esteettisiä kokemuksia korvessa - Ilmari Kianto kainuulaisen luonnon kuvaajana

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan Ilmari Kiannon tuotannossa esiintyviä korpiluontoon liittyviä esteettisiä kokemuksia. Tavoitteena on erityisesti ollut selvittää Kiantoa kainuulaisen korpiluonnon kuvaajana, hänen korpiluontoon liittämiä merkityksiä ja samalla myös hänen esteettistä luontosuhdettaan. Tutkielman teoreettinen viitekehys sijoittuu ympäristöestetiikan ja siellä tarkemmin luonnon estetiikan tutkimustraditioon. Keskeinen käsite on luonnon esteettinen kokemus, jota tarkastelemalla päästään käsiksi myös tutkimukselle asetettuihin kysymyksiin. Luonnon esteettisessä kokemuksessa korostuu ensinnäkin fenomenologinen näkökulma, jossa keskiössä on inhimillinen kokemusmaailma. Luonnon esteettisessä kokemuksessa korostetaan myös sen erityisyyttä etenkin taidekokemuksiin nähden. Toisin kuin taidekokemukset luonnon esteettinen kokeminen on spontaania ja rajoitteista vapaata. Luonnon esteettisessä kokemuksessa erityistä on myös kokemuksen kokonaisvaltaisuus, moniaistisuus sekä kokijan ja kohteen välinen dynaaminen suhde. Tässä tutkielmassa on korostettu myös mielikuvituksen ja kuvittelun merkitystä esteettisten kokemusten muodostumiselle, mikä on etenkin ei-kognitiiviselle luonnon estetiikalle ominainen näkökulma. Keskeisiä lähteitä teoreettisessa viitekehyksessä ovatkin olleet ptikälti ei-kognitiivisen suuntauksen edustajat, joista etenkin Emily Brady ja Ronald Hepburn erottuvat selkeästi. Suomalaisista ympäristöesteetikoista myös Pauline von Bonsdorff, Yrjö Sepänmaa sekä Tarja Rannisto ovat keskeisiä.

Tutkielman aineiston muodostavat seitsemän Kiannon Kainuuseen sijoittuvaa teosta ja tarkemmin niistä esiin poimitut luontokuvaukset. Analyysimenetelmänä on käytetty teoriaohjautuvaa sisällön analyysiä, jonka mukaan kuvauksia on tarkasteltu eri aistiketegorioihin jaoteltuina. Kategorioita ovat näkö-, kuulo-, haju- ja maku-, tunto- sekä liikeaisti. Näiden lisäksi analyysin alussa on käsitelty omassa kappaleessaan vahvasti erottuneita moniaistisia kokemuksia. Kunkin kategorian sisällä luontoon liittyviä ilmauksia on tarkasteltu sekä objektiivisella että subjektiivisella tasolla. Objektiivisella tasolla on tarkasteltu etenkin kohteen havainnoimiseen liittyviä seikkoja. Subjektiivisella tasolla huomio on tarkemmin kokijan kohteelle antamissa merkityksissä sekä myös kokemusten taustalla vaikuttavissa kokijan tietoon, mielikuvitukseen, aikaisempiin kokemuksiin, muistoihin sekä sosiaalisiin ja kulttuurisiin seikkoihin liittyvissä tekijöissä.

Näkö- ja kuuloaistiin liittyvät kuvaukset ja kokemukset olivat aineistossa yleisempiä, mutta myös muihin aistihavaintoihin perustuvia kuvauksia aineistosta löytyi varsin runsaasti. Ainoastaan makuaistiin liittyvät havainnot olivat aineistossa selkeästi vähäisimpiä. Analyysin perusteella Kiannon voidaan todeta kuvanneen luontoa hyvin monipuolisesti ja rikkaasti. Kuvailuissa korostuu etenkin mielikuvitus kokemusten elävöittäjänä. Kuvauksista välittyy myös hyvin romanttinen ja kaihoisa suhtautuminen luontoon. Kianto selkeästi rakasti luontoa, nautti siellä olemisesta ja kaipasi sen rauhaan.