Ulkopuolisen rahoituksen hakuprosessi poliisihallinnossa - hankevalmistelun merkitys ulkopuolisen rahoituksen saamisessa
Heikkilä, Jenna (2016)
2016
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-08-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201608242187
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201608242187
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa selvitetään Suomen poliisin menestymistä Euroopan unionin (EU) komission hallinnoimien rahastojen rahoitushauissa. Hakemuksien arviointi on tutkielmassa pää fokuksena ja sitä tarkastellaan arviointitutkimuksen menetelmin laatimalla omat arviointikriteerit. Hakemuksista tarkastellaan eri laatutekijöitä, jotka ovat voineet vaikuttaa rahastossa hakemuksen hyväksymiseen tai hylkäämiseen. Menestymisen arvioinnin tukena käytetään myös Poliisiylitarkastaja Puhalaisen haastattelua hanke- ja hakemusvalmistelusta poliisissa. Poliisiylitarkastaja Puhalaisen haastattelun ansiosta tutkielmaan on saatu paljon sellaista tietoaineistoa, jota ei pelkkiä asiakirjoja tutkimalla olisi saatu.
Ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuudet tulisi nostaa enemmän esille valtion talouden tilanteen heiketessä ja julkisen sektorin taloudellisten resurssien vähenemisen myötä. Jo pelkästään komission hallinnoimien rahastojen tarjoamat rahoitusmahdollisuudet ovat yli 80 miljardia vuosille 2014-2020 (Euroopan unionin sisäasioiden rahastot 2016; Horizon 2020 2016). Jotta rahastojen tarjoamia varoja on mahdollista saada organisaation, yhteisön tai yrityksen käyttöön, tulisi hanke- ja hakemusvalmisteluun kiinnittää erityistä huomiota.
Tutkielmassa käsitellään aiheen kannalta relevanteimmat käsitteet, jotka ovat hanke, projekti, evaluaatio, ulkopuolinen rahoitus, laatu sekä muut rahoitushakemuksissa usein ilmenevät käsitteet. Lisäksi tutkielmassa perehdytään byrokraattisten elementtien ilmenemiseen rahastojen toiminnassa ja sitä, millä tavoin ne vaikuttavat arviointiin sekä tasavertaisuuteen rahoituksen myöntämisessä tai hylkäämisessä.
Tutkielman keskeisin osuus on Prevention of and Fight against Crime (ISF) ja The prevention, Preparedness and Consequence Management of Terrorism and other Security-related risks (CIPS) -rahoitusohjelmien vuosien 2010 2013 rahoitushakuihin jätettyjen hakemusten arviointi sekä arviointitulosten analyysi. Hakemusten arviointi on toteutettu arviointitutkimuksen mukaisesti laadituilla arviointikriteereillä. Hakemuksista ilmenee, että suurimmat syyt hakemusten hylkäämiselle ovat olleet niissä määriteltyjen toimintojen ja tulosten puutteellinen Euroopan laajuinen ulottuvuus. Lisäksi hylätyistä hakemuksista on selkeästi nähtävillä, että niiden laatimiseen ei ole käytetty tarpeeksi aikaa, jonka vuoksi joihinkin annettuihin kysymyksiin on vastattu lyhyesti ja heikoin perusteluin. Hankkeet, joille on haettu ulkopuolista rahoitusta ovat myös olleet hyvin teknisiä toteutuksiltaan, jonka vuoksi hakemuksen teksti on saattanut olla paikoitellen hankalasti ymmärrettävää. Poliisiylitarkastaja Puhalaisen mukaan hanke- ja rahoitushakemusvalmistelussa tulisikin olla useampi henkilö valmistelemassa hakemusta, jotta siitä tulisi sisällöllisesti sekä rahoittajan vaatimuksien näkökulmasta kattava (Haastattelu 11.3.2016). Rahoitushakemusten valmistelu siis tulee olemaan tulevaisuudessa yhä merkityksellisempää, koska eri rahoittajien vaatimukset rahoitettaville hankkeille tulevat kiristymään maailman taloudellisen tilanteen epävarmuuden, sekä rahoituksen saamiseen liittyvän kovenevan kilpailun myötä.
Ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuudet tulisi nostaa enemmän esille valtion talouden tilanteen heiketessä ja julkisen sektorin taloudellisten resurssien vähenemisen myötä. Jo pelkästään komission hallinnoimien rahastojen tarjoamat rahoitusmahdollisuudet ovat yli 80 miljardia vuosille 2014-2020 (Euroopan unionin sisäasioiden rahastot 2016; Horizon 2020 2016). Jotta rahastojen tarjoamia varoja on mahdollista saada organisaation, yhteisön tai yrityksen käyttöön, tulisi hanke- ja hakemusvalmisteluun kiinnittää erityistä huomiota.
Tutkielmassa käsitellään aiheen kannalta relevanteimmat käsitteet, jotka ovat hanke, projekti, evaluaatio, ulkopuolinen rahoitus, laatu sekä muut rahoitushakemuksissa usein ilmenevät käsitteet. Lisäksi tutkielmassa perehdytään byrokraattisten elementtien ilmenemiseen rahastojen toiminnassa ja sitä, millä tavoin ne vaikuttavat arviointiin sekä tasavertaisuuteen rahoituksen myöntämisessä tai hylkäämisessä.
Tutkielman keskeisin osuus on Prevention of and Fight against Crime (ISF) ja The prevention, Preparedness and Consequence Management of Terrorism and other Security-related risks (CIPS) -rahoitusohjelmien vuosien 2010 2013 rahoitushakuihin jätettyjen hakemusten arviointi sekä arviointitulosten analyysi. Hakemusten arviointi on toteutettu arviointitutkimuksen mukaisesti laadituilla arviointikriteereillä. Hakemuksista ilmenee, että suurimmat syyt hakemusten hylkäämiselle ovat olleet niissä määriteltyjen toimintojen ja tulosten puutteellinen Euroopan laajuinen ulottuvuus. Lisäksi hylätyistä hakemuksista on selkeästi nähtävillä, että niiden laatimiseen ei ole käytetty tarpeeksi aikaa, jonka vuoksi joihinkin annettuihin kysymyksiin on vastattu lyhyesti ja heikoin perusteluin. Hankkeet, joille on haettu ulkopuolista rahoitusta ovat myös olleet hyvin teknisiä toteutuksiltaan, jonka vuoksi hakemuksen teksti on saattanut olla paikoitellen hankalasti ymmärrettävää. Poliisiylitarkastaja Puhalaisen mukaan hanke- ja rahoitushakemusvalmistelussa tulisikin olla useampi henkilö valmistelemassa hakemusta, jotta siitä tulisi sisällöllisesti sekä rahoittajan vaatimuksien näkökulmasta kattava (Haastattelu 11.3.2016). Rahoitushakemusten valmistelu siis tulee olemaan tulevaisuudessa yhä merkityksellisempää, koska eri rahoittajien vaatimukset rahoitettaville hankkeille tulevat kiristymään maailman taloudellisen tilanteen epävarmuuden, sekä rahoituksen saamiseen liittyvän kovenevan kilpailun myötä.