Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Kahtiajakautunut vai jaettu kaupunki? Kaksikielisen arjen näkymättömät kohtaamiset Porvoossa

Harava, Eero (2016)

 

Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.



Harava, Eero
2016

Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
Hyväksymispäivämäärä
2016-08-23
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201608242186
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee porvoolaisten suomenkielisten ja ruotsinkielisten lukiolaisten arkikokemuksia kaksikielisessä kaupunkitilassa. Keskeinen tarkastelukohde tutkielmassa on, miten kahden eri kieliryhmän edustajien henkilökohtaiset kokemukset ja asenteet rakentavat vallitsevaa sosiaalista todellisuutta Porvoossa ja kuinka kyseiset kokemukset ja asenteet vertautuvat toisiinsa. Tutkielmassa nostan esiin käytännön esimerkkejä kaksikielisen kaupunkitilan piirteistä, ja pohdin, mitkä ilmiöt ovat näiden esimerkkitapausten takana.

Tutkielma on kvalitatiivinen ja aineisto on kerätty Linnankosken lukion sekä Borgå Gymnasiumin oppilailta esseemuodossa. Tarkoituksena oli saada kerättyä nuorten ensisijaiset ajatukset ja kokemukset kaksikielisestä kaupungista antamalla kirjoittamiseen vapaat lähtökohdat. Teoreettista viitekehystä tutkielmaan on haettu etenkin konstruktionistisen näkemyksen kautta. Tutkielman ilmiöt selittyvät kielellisellä toiminnalla, jolloin kielen kautta rakennetaan ja ylläpidetään elettyä maailmankuvaa kirjoituksen, puheen ja ajatusten kautta.

Tutkielmassa huomattiin, että nuoret muodostavat kirjoituksissaan erilaisia yhtenäisiä diskursseja, joilla rakennetaan kuvaa omasta ja toisesta kieliryhmästä. Diskurssit ilmentävät myös kaksikielisen kaupunkitilan problematiikkaa. Kirjoitelmista tunnistettiin keskeisiä diskursseja, jotka pohjautuvat aineistosta nouseviin ilmiöihin. Suomenkielisten nuorten diskurssit nimettiin tutkielmassa minä ja kotipiiri-, me ja muut-, kulttuuri-identiteetti- sekä kansallisiksi identiteettidiskursseiksi. Ruotsinkieliset diskurssit on nimetty puolestaan me ja me-, kulttuuri-identiteetti- sekä vähemmistövaltadiskursseiksi.

Kaksikielisillä rakenteilla on merkittävä rooli nuorten identiteetin rakentumisessa, millä voidaan selittää nuorten käyttäytymistä kieliryhmien välimaastossa. Käsitteet, kuten tila ja identiteetti, auttavat hahmottamaan erilaisia kieliryhmien suhteista kertovia ilmiöitä, sekä auttavat ymmärtämään, mikä saman kaupungin eri kieliryhmiä erottaa, ja mikä niitä yhdistää.
Kokoelmat
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [39999]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste