Kahtiajakautunut vai jaettu kaupunki? Kaksikielisen arjen näkymättömät kohtaamiset Porvoossa
Harava, Eero (2016)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Harava, Eero
2016
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
Hyväksymispäivämäärä
2016-08-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201608242186
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201608242186
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee porvoolaisten suomenkielisten ja ruotsinkielisten lukiolaisten arkikokemuksia kaksikielisessä kaupunkitilassa. Keskeinen tarkastelukohde tutkielmassa on, miten kahden eri kieliryhmän edustajien henkilökohtaiset kokemukset ja asenteet rakentavat vallitsevaa sosiaalista todellisuutta Porvoossa ja kuinka kyseiset kokemukset ja asenteet vertautuvat toisiinsa. Tutkielmassa nostan esiin käytännön esimerkkejä kaksikielisen kaupunkitilan piirteistä, ja pohdin, mitkä ilmiöt ovat näiden esimerkkitapausten takana.
Tutkielma on kvalitatiivinen ja aineisto on kerätty Linnankosken lukion sekä Borgå Gymnasiumin oppilailta esseemuodossa. Tarkoituksena oli saada kerättyä nuorten ensisijaiset ajatukset ja kokemukset kaksikielisestä kaupungista antamalla kirjoittamiseen vapaat lähtökohdat. Teoreettista viitekehystä tutkielmaan on haettu etenkin konstruktionistisen näkemyksen kautta. Tutkielman ilmiöt selittyvät kielellisellä toiminnalla, jolloin kielen kautta rakennetaan ja ylläpidetään elettyä maailmankuvaa kirjoituksen, puheen ja ajatusten kautta.
Tutkielmassa huomattiin, että nuoret muodostavat kirjoituksissaan erilaisia yhtenäisiä diskursseja, joilla rakennetaan kuvaa omasta ja toisesta kieliryhmästä. Diskurssit ilmentävät myös kaksikielisen kaupunkitilan problematiikkaa. Kirjoitelmista tunnistettiin keskeisiä diskursseja, jotka pohjautuvat aineistosta nouseviin ilmiöihin. Suomenkielisten nuorten diskurssit nimettiin tutkielmassa minä ja kotipiiri-, me ja muut-, kulttuuri-identiteetti- sekä kansallisiksi identiteettidiskursseiksi. Ruotsinkieliset diskurssit on nimetty puolestaan me ja me-, kulttuuri-identiteetti- sekä vähemmistövaltadiskursseiksi.
Kaksikielisillä rakenteilla on merkittävä rooli nuorten identiteetin rakentumisessa, millä voidaan selittää nuorten käyttäytymistä kieliryhmien välimaastossa. Käsitteet, kuten tila ja identiteetti, auttavat hahmottamaan erilaisia kieliryhmien suhteista kertovia ilmiöitä, sekä auttavat ymmärtämään, mikä saman kaupungin eri kieliryhmiä erottaa, ja mikä niitä yhdistää.
Tutkielma on kvalitatiivinen ja aineisto on kerätty Linnankosken lukion sekä Borgå Gymnasiumin oppilailta esseemuodossa. Tarkoituksena oli saada kerättyä nuorten ensisijaiset ajatukset ja kokemukset kaksikielisestä kaupungista antamalla kirjoittamiseen vapaat lähtökohdat. Teoreettista viitekehystä tutkielmaan on haettu etenkin konstruktionistisen näkemyksen kautta. Tutkielman ilmiöt selittyvät kielellisellä toiminnalla, jolloin kielen kautta rakennetaan ja ylläpidetään elettyä maailmankuvaa kirjoituksen, puheen ja ajatusten kautta.
Tutkielmassa huomattiin, että nuoret muodostavat kirjoituksissaan erilaisia yhtenäisiä diskursseja, joilla rakennetaan kuvaa omasta ja toisesta kieliryhmästä. Diskurssit ilmentävät myös kaksikielisen kaupunkitilan problematiikkaa. Kirjoitelmista tunnistettiin keskeisiä diskursseja, jotka pohjautuvat aineistosta nouseviin ilmiöihin. Suomenkielisten nuorten diskurssit nimettiin tutkielmassa minä ja kotipiiri-, me ja muut-, kulttuuri-identiteetti- sekä kansallisiksi identiteettidiskursseiksi. Ruotsinkieliset diskurssit on nimetty puolestaan me ja me-, kulttuuri-identiteetti- sekä vähemmistövaltadiskursseiksi.
Kaksikielisillä rakenteilla on merkittävä rooli nuorten identiteetin rakentumisessa, millä voidaan selittää nuorten käyttäytymistä kieliryhmien välimaastossa. Käsitteet, kuten tila ja identiteetti, auttavat hahmottamaan erilaisia kieliryhmien suhteista kertovia ilmiöitä, sekä auttavat ymmärtämään, mikä saman kaupungin eri kieliryhmiä erottaa, ja mikä niitä yhdistää.