Sodan näyteikkunat. Afganistanin sodan kehystäminen ja oikeuttaminen Helsingin Sanomissa 2001-2014.
Jokila, Sanna (2016)
2016
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-08-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201608192183
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201608192183
Tiivistelmä
Analysoin pro gradu -tutkielmassani Afganistanin sodan uutisointia Helsingin Sanomissa sodan keston ajalla eli aikavälillä 2001-2014. Selvitän empiirisen tapaustutkimuksen avulla, miten Suomen suurimmassa sanomalehdessä rakennettiin kuvaa Afganistanin sodasta sodan eri vaiheiden aikana.
Tutkimukseni keskeisimpiä käsitteitä ovat kehys ja kehystäminen. Nojaudun työssäni aikaisempaan journalististen kehysten ja sotajournalismin tutkimukseen. Tutkin, miten kulttuurin ja vallan ristipaineessa muotoutuvat kehykset jäsentävät Helsingin Sanomien sotauutisointia.
Keskityn analyysissani sotauutisoinnissa esiintyvien kehysten tunnistamiseen. Lisäksi tarkastelen kehyksissä tapahtuneita muutoksia kymmenellä aineiston otantajaksolla. Erityisen huomion kohteena analyysissani ovat tavat, joilla uutiset joko oikeuttavat sotatoimia tai kyseenalaistavat niiden tarpeellisuuden.
Tutkimusaineistoni koostuu 111:sta Afganistanin sotaa käsittelevästä Helsingin Sanomien jutusta. Erittelin aineistoa ennalta luomaani luokitusrunkoa hyödyntäen sekä määrällisesti että laadullisesti.
Aiemman tutkimuksen tuloksia vahvistaen analyysissani nousi esiin, että Helsingin Sanomien uutiset rakensivat kuvaa Afganistanin sodasta muutaman toistuvan kehyksen avulla. Samalla, kun kehykset mukailivat sotatilanteen muutoksia, ne toistivat stereotyyppisiä kaavoittumia hyvästä ja pahasta sekä pönkittivät vallitsevia valtarakenteita sotatoimia oikeuttamalla.
Tutkimukseni perusteella ulkomaantoimitusten tulisi kiinnittää nykyistä tarkempaa huomiota muun muassa sanavalintoihin, lähteiden käyttöön ja kerrontatapoihin, jotta sotauutisointi voisi olla tasapuolisempaa ja moniäänisempää. Lisää tutkimusta tarvitaan sekä kehysten päätymisestä mediateksteihin, niiden tavoista jäsentää teksteissä esitettyä että niiden vaikutuksista ihmisten käsityksiin.
Tutkimukseni keskeisimpiä käsitteitä ovat kehys ja kehystäminen. Nojaudun työssäni aikaisempaan journalististen kehysten ja sotajournalismin tutkimukseen. Tutkin, miten kulttuurin ja vallan ristipaineessa muotoutuvat kehykset jäsentävät Helsingin Sanomien sotauutisointia.
Keskityn analyysissani sotauutisoinnissa esiintyvien kehysten tunnistamiseen. Lisäksi tarkastelen kehyksissä tapahtuneita muutoksia kymmenellä aineiston otantajaksolla. Erityisen huomion kohteena analyysissani ovat tavat, joilla uutiset joko oikeuttavat sotatoimia tai kyseenalaistavat niiden tarpeellisuuden.
Tutkimusaineistoni koostuu 111:sta Afganistanin sotaa käsittelevästä Helsingin Sanomien jutusta. Erittelin aineistoa ennalta luomaani luokitusrunkoa hyödyntäen sekä määrällisesti että laadullisesti.
Aiemman tutkimuksen tuloksia vahvistaen analyysissani nousi esiin, että Helsingin Sanomien uutiset rakensivat kuvaa Afganistanin sodasta muutaman toistuvan kehyksen avulla. Samalla, kun kehykset mukailivat sotatilanteen muutoksia, ne toistivat stereotyyppisiä kaavoittumia hyvästä ja pahasta sekä pönkittivät vallitsevia valtarakenteita sotatoimia oikeuttamalla.
Tutkimukseni perusteella ulkomaantoimitusten tulisi kiinnittää nykyistä tarkempaa huomiota muun muassa sanavalintoihin, lähteiden käyttöön ja kerrontatapoihin, jotta sotauutisointi voisi olla tasapuolisempaa ja moniäänisempää. Lisää tutkimusta tarvitaan sekä kehysten päätymisestä mediateksteihin, niiden tavoista jäsentää teksteissä esitettyä että niiden vaikutuksista ihmisten käsityksiin.