Tutkielma nuorten musiikki- ja tyylipohjaisista alakulttuureista ja sosiaalisesta pääomasta
Helo, Kai (2016)
2016
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201608162175
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201608162175
Tiivistelmä
Pro gradu-tutkielmassa tarkastellaan nuorten alakulttuureja ja sosiaalista pääomaa. Tarkastelussa keskitytään nuorten alakulttuurien osalta musiikkiin ja tyyliin. Sosiaalinen pääoma on tutkimuksen toinen keskeinen pääteema. Tutkimuksen teoreettisena tausta-ajatuksena on brittiläinen, Birminghamissa CCCS:n parissa kehitelty alakulttuuriteoria, jota myös brittiläiseksi kulturismiksi kutsutaan. Tämä alakulttuuriteoria toimii tutkimuksessani väljänä viitekehyksenä, soveltuen siten paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan sopivaksi. Tämä rajaus tulee tutkimuksessa esille sillä tavoin, että keskityn nuorten alakulttuurien tarkastelussa musiikkiin ja tyyliin, en nuorten luokkataustan selvittämiseen tai nuorten alakulttuurien ja mahdollisten emokulttuurien välisiin jännitteisiin. Tutkimuksen tulkinnoissa huomioidaan myös jälkialakulttuurisiin teorioihin perustuvia näkemyksiä.
Empiirisessä osiossa tutkimusaineiston muodostaa kolmen helsinkiläisen lukion oppilaat, joiden keskuudessa suoritin kyselylomaketutkimuksen. Vastauksia sain yhteensä 55 oppilaalta.
Tämän tutkimuksen keskeisiä tuloksia on pääkaupunkiseudun 16-20-vuotiaiden lukion oppilaiden musiikkiin ja tyyliin liittyvien alakulttuurisamaistumisien esille tuominen. Pojat nimenomaan kykenivät nimeämään oman alakulttuurisen ryhmänsä. Tässä yhteydessä tulee tietyllä tavoin esiin tyttöjen alakulttuurikäytäntöjen omanlaatuiset piirteet ja mahdollinen sukkuloiminen useiden alakulttuurien välillä. Toinen keskeinen tulos on alakulttuurisamaistumisten ja sosiaalisen pääomaan liittyvien olennaisten ulottuvuuksien välisen yhteyden löytäminen; tämä tuli etenkin tyttöjen osalta selvemmin esille. Alakulttuureihin kuulumiseen liittyy etupäässä myönteisiä ajatuksia ja kokemuksia. Alakulttuurisiin ryhmiinsä kuulumalla osa oppilaista oli saanut osakseen upeita ihmissuhteita ja he korostivat alakulttuuriin kuulumisen merkitsevän heille paljon.
Empiirisessä osiossa tutkimusaineiston muodostaa kolmen helsinkiläisen lukion oppilaat, joiden keskuudessa suoritin kyselylomaketutkimuksen. Vastauksia sain yhteensä 55 oppilaalta.
Tämän tutkimuksen keskeisiä tuloksia on pääkaupunkiseudun 16-20-vuotiaiden lukion oppilaiden musiikkiin ja tyyliin liittyvien alakulttuurisamaistumisien esille tuominen. Pojat nimenomaan kykenivät nimeämään oman alakulttuurisen ryhmänsä. Tässä yhteydessä tulee tietyllä tavoin esiin tyttöjen alakulttuurikäytäntöjen omanlaatuiset piirteet ja mahdollinen sukkuloiminen useiden alakulttuurien välillä. Toinen keskeinen tulos on alakulttuurisamaistumisten ja sosiaalisen pääomaan liittyvien olennaisten ulottuvuuksien välisen yhteyden löytäminen; tämä tuli etenkin tyttöjen osalta selvemmin esille. Alakulttuureihin kuulumiseen liittyy etupäässä myönteisiä ajatuksia ja kokemuksia. Alakulttuurisiin ryhmiinsä kuulumalla osa oppilaista oli saanut osakseen upeita ihmissuhteita ja he korostivat alakulttuuriin kuulumisen merkitsevän heille paljon.