Viestintäilmapiiri ikäystävällisen organisaation tekijänä - Kaarinan kaupungin ikäohjelmaa taustoittava tutkimus

Abstract

Tutkimus tehtiin varsinaissuomalaisen Kaarinan kaupungin henkilöstöhallin toimeksiantona. Tutkimuksen tehtävänä oli kerätä teoreettista ja empiiristä tietoa kuntaorganisaation henkilöstölle luotavan ikäohjelman tueksi. Ikäohjelma tarkoitta suunnitelmallista tapaa huomioida työntekijöiden eri-ikäisyys työhyvinvoinnin ja työuran jatkuvuuden tukemisessa. Työkaarimalliin perustuvassa ikäohjelmassa työuria pyritään tukemaan niiden kaikissa vaiheissa ja siirtymissä, kuten työelämään liittymisessä, vastuiden muutoksissa tai eläkkeelle jäämisessä. Lisäksi työntekijöiden koko työikäisen elämänkaaren vaiheet pyritään huomioimaan tuen tarpeita suunniteltaessa.

Tutkimustehtävään pyrittiin selvittämällä, millainen viestintäilmapiiri kaupungin henkilöstön keskuudessa vallitsee eri-ikäisyyttä koskien. Ilmapiiriä tutkittiin kahden tutkimuskysymyksen kautta: 1) millaisia käsityksiä henkilöstöllä on eri-ikäisyydestä työelämässä ja 2) miten eri-ikäisyydestä puhutaan työyhteisöissä. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, ja sen aineisto kerättiin kahdessa osassa ensin kyselyllä ja sen jälkeen teemahaastattelulla. Kysely sisälsi kaksi avointa kysymystä, ja se lähetettiin kaupungin koko henkilöstölle. Haastattelut toteutettiin fokusryhmille, joista kaksi koostui työntekijöistä ja yksi esimiehistä. Aineisto käsiteltiin sisällönanalyysiin pohjaten teemoittelemalla ja luokittelemalla sekä diskurssianalyysiä soveltaen kielen ja vuorovaikutuksen merkitysten tuottamisen prosessia tarkastelemalla.

Tutkimustulosten perusteella tärkeimmiksi viestintäilmapiiriä kuvaaviksi asioiksi nousivat 1) mahdollisuus vuorovaikutukseen työyhteisön sisällä eli keskinäisen kanssakäymisen määrä ja laatu sekä mahdollisuudet yhteisiin hetkiin ja vapaaseen keskusteluun, 2) ikää koskevien käsitysten joustavuus ja yksilöllisyyden tunnistaminen sekä eri-ikäisyyden näkeminen potentiaalina ja 3) tietoiset ja tiedostamattomat tavat puhua iästä. Tulosten pohjalta hahmoteltiin ikäystävällisen organisaation malli, joka koostuu 1) esimiehestä ikäjohtamisen toteuttajana, 2) supportiivisuudesta osana työyhteisöä ja organisaatiota ja 3) tiedostavuudesta. Ikäjohtamiseen liittyvät mm. hyvät johtamistaidot, etenkin suhdekeskeiset, sekä yhdenvertaisuutta ja ikäintegraatiota edistävät käsitykset ja asenteet. Supportiivisuus työyhteisön sisällä käsittää mahdollisuudet keskinäiseen vuorovaikutukseen työyhteisössä, mikä tukee sekä yksilöiden hyvinvointia että työtehtävän suorittamista. Organisaation supportiivisuus ja sosiaalinen tuki taas viestivät organisaation sitoutumisesta työntekijään ja tämän hyvinvoinnin tukemiseen ja edistämiseen. Tiedostavuus puolestaan sisältää ikäkäsitysten yhteisen käsittelemisen, avoimen keskustelun työyhteisössä sekä yhteisten periaatteiden lausumisen ja niihin sitoutumisen.