Language narratives from general upper secondary education for adults: An inquiring teacher’s journey of fostering foreign language identity in autonomy-oriented pedagogy
Korhonen, Tero (2016)
Korhonen, Tero
Tampere University Press
2016
Kasvatustiede, opettajankoulutus - Education, Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2016-09-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0163-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0163-7
Tiivistelmä
Kielitarinoita aikuislukiosta
Opiskelijan vieraan kielen identiteetin kehittyminen autonomiaa tukevassa kielenopetuksessa
Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena oli tarkastella vieraan kielen opiskelijoiden kasvua autonomiaan vieraan kielen identiteetin kehittymisen näkökulmasta. Tutkimuksen taustalla oli tutkivan opettajan halu ymmärtää työtään kielenopettajana ja tukea opiskelijoiden kielenoppimista eräässä aikuislukiossa. Tutkimuksen toteuttamiseksi opettaja keräsi ja analysoi opiskelijoiden tuottamia kielitarinoita, joissa opiskelijat kertoivat englannin opiskeluun, oppimiseen ja käyttämiseen liittyvistä kokemuksistaan aikuislukio-opintojensa aikana.
Tutkimuksen tulokset tukevat väitteitä, joiden mukaan identiteetin kehittyminen on mahdollista koulun kielenopetuksen ja -oppimisen puitteissa. Identiteetin kehitystä oli havaittavissa opiskelijoiden kohdekielisessä itseilmaisussa, käsityksissä itsestä kielenoppijana ja -käyttäjänä ja kielenoppimisen prosesseissa muovautuneilla osa-alueilla kuten itseluottamus ja suvaitsevaisuus.
Tutkimustulokset osoittavat, että vieraan kielen identiteetin kehittyminen on kiinteästi sidoksissa kielenopiskelijan autonomian vahvistumiseen. Autonomia kielenopetuksessa ja -oppimisessa tulisi kuitenkin tutkimustulosten valossa ymmärtää perinteistä tulkintaa laajemmin ihmisen kykynä, haluna ja tilana toimia ja hallita omaa elämää kohdekielellä yhteiskunnan yhteisöjen jäsenenä erilaisissa kielellisissä ja kulttuurisissa ympäristöissä. Kielenoppiminen on tärkeää nähdä yhteisöllisenä ja pitkäjänteisenä prosessina, joka rakentuu tälle laaja-alaiselle autonomiakäsitykselle, sisältää kerronnallisia ja reflektiivisiä piirteitä ja toteutuu paitsi elämänmittaisena myös elämänlaajuisena ja -syvyisenä kehityspolkuna. Kielenopetuksen tehtävä on tukea tätä prosessia.
Vaikka saadut tulokset eivät ole yleistettävissä sellaisenaan tutkitun aikuislukiokontekstin ulkopuolelle, ne herättävät keskustelua autonomian ja identiteetin merkityksestä kielikasvatuksessa. Ne kyseenalaistavat kurssimuotoisuuden mielekkyyttä kielten opetussuunnitelmissa lukiokoulutuksessa ja problematisoivat aikuislukioinstituutiossa vallitsevaa yksilöllisyyden eetosta, sillä kurssimuotoisuus ja yksilöllisyyden korostaminen kannustavat usein nopeatempoisiin, pinnallisiin, pirstaleisiin ja yhteisöstä eriytyviin kielenoppimisuriin. Samalla tulokset haastavat kehittämään opettajankoulutusta ja opetussuunnitelmaa kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Tulokset auttavat myös hahmottamaan autonomian, identiteetin ja toimijuuden käsitteiden välisiä suhteita, joista on esitetty ristiriitaisia oletuksia ja väitteitä soveltavan kielentutkimuksen alalla.
Väitöstutkimus edisti tutkivan opettajan kasvua kielenopetuksen ammattilaisena ja auttoi häntä toimimaan työssään opiskelijoiden vieraan kielen oppimisen edistämiseksi. Kuvatessaan vieraan kielen opetuksen ja oppimisen prosesseja eräässä aikuislukiossa tutkimus tuotti tähän kontekstiin soveltuvan tulkinnan autonomiasta. Samalla tutkimus esitti pedagogisen mallin, jonka avulla autonomian ja identiteetin kehitystä voi tukea kielenopetuksessa, ja hahmotteli teoreettisen mallin, joka luo yhteyksiä autonomian, identiteetin ja toimijuuden käsitteiden välille kielikasvatuksessa. Tutkimus tuotti myös lisää tietoa suomalaisesta aikuislukiosta, jota on tutkittu suhteellisen vähän.
Opiskelijan vieraan kielen identiteetin kehittyminen autonomiaa tukevassa kielenopetuksessa
Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena oli tarkastella vieraan kielen opiskelijoiden kasvua autonomiaan vieraan kielen identiteetin kehittymisen näkökulmasta. Tutkimuksen taustalla oli tutkivan opettajan halu ymmärtää työtään kielenopettajana ja tukea opiskelijoiden kielenoppimista eräässä aikuislukiossa. Tutkimuksen toteuttamiseksi opettaja keräsi ja analysoi opiskelijoiden tuottamia kielitarinoita, joissa opiskelijat kertoivat englannin opiskeluun, oppimiseen ja käyttämiseen liittyvistä kokemuksistaan aikuislukio-opintojensa aikana.
Tutkimuksen tulokset tukevat väitteitä, joiden mukaan identiteetin kehittyminen on mahdollista koulun kielenopetuksen ja -oppimisen puitteissa. Identiteetin kehitystä oli havaittavissa opiskelijoiden kohdekielisessä itseilmaisussa, käsityksissä itsestä kielenoppijana ja -käyttäjänä ja kielenoppimisen prosesseissa muovautuneilla osa-alueilla kuten itseluottamus ja suvaitsevaisuus.
Tutkimustulokset osoittavat, että vieraan kielen identiteetin kehittyminen on kiinteästi sidoksissa kielenopiskelijan autonomian vahvistumiseen. Autonomia kielenopetuksessa ja -oppimisessa tulisi kuitenkin tutkimustulosten valossa ymmärtää perinteistä tulkintaa laajemmin ihmisen kykynä, haluna ja tilana toimia ja hallita omaa elämää kohdekielellä yhteiskunnan yhteisöjen jäsenenä erilaisissa kielellisissä ja kulttuurisissa ympäristöissä. Kielenoppiminen on tärkeää nähdä yhteisöllisenä ja pitkäjänteisenä prosessina, joka rakentuu tälle laaja-alaiselle autonomiakäsitykselle, sisältää kerronnallisia ja reflektiivisiä piirteitä ja toteutuu paitsi elämänmittaisena myös elämänlaajuisena ja -syvyisenä kehityspolkuna. Kielenopetuksen tehtävä on tukea tätä prosessia.
Vaikka saadut tulokset eivät ole yleistettävissä sellaisenaan tutkitun aikuislukiokontekstin ulkopuolelle, ne herättävät keskustelua autonomian ja identiteetin merkityksestä kielikasvatuksessa. Ne kyseenalaistavat kurssimuotoisuuden mielekkyyttä kielten opetussuunnitelmissa lukiokoulutuksessa ja problematisoivat aikuislukioinstituutiossa vallitsevaa yksilöllisyyden eetosta, sillä kurssimuotoisuus ja yksilöllisyyden korostaminen kannustavat usein nopeatempoisiin, pinnallisiin, pirstaleisiin ja yhteisöstä eriytyviin kielenoppimisuriin. Samalla tulokset haastavat kehittämään opettajankoulutusta ja opetussuunnitelmaa kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Tulokset auttavat myös hahmottamaan autonomian, identiteetin ja toimijuuden käsitteiden välisiä suhteita, joista on esitetty ristiriitaisia oletuksia ja väitteitä soveltavan kielentutkimuksen alalla.
Väitöstutkimus edisti tutkivan opettajan kasvua kielenopetuksen ammattilaisena ja auttoi häntä toimimaan työssään opiskelijoiden vieraan kielen oppimisen edistämiseksi. Kuvatessaan vieraan kielen opetuksen ja oppimisen prosesseja eräässä aikuislukiossa tutkimus tuotti tähän kontekstiin soveltuvan tulkinnan autonomiasta. Samalla tutkimus esitti pedagogisen mallin, jonka avulla autonomian ja identiteetin kehitystä voi tukea kielenopetuksessa, ja hahmotteli teoreettisen mallin, joka luo yhteyksiä autonomian, identiteetin ja toimijuuden käsitteiden välille kielikasvatuksessa. Tutkimus tuotti myös lisää tietoa suomalaisesta aikuislukiosta, jota on tutkittu suhteellisen vähän.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4902]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineisto, joilla on samankaltaisia nimekkeitä, tekijöitä tai asiasanoja.
-
Evaluation of Moomin Language School in early English language teaching
Heinsuo, Laura (2020)
Pro gradu -tutkielmaThis thesis analyzes and evaluates the content of a language learning service Moomin Language School from the perspective of early English language teaching. Although it seems that all the time more children begin to learn ... -
Lääkärin työtilanteiden kielellisen vaativuuden määrittäminen
Tervola, Maija (2018)
article -
The Use of Epicene Pronouns in EFL settings: A Comparative Study between Finnish and Austrian University Students
Karhu, Vilma (2020)
Pro gradu -tutkielmaThe purpose of this Master’s thesis is to investigate what epicene pronouns are selected by native Finnish and German speakers when using second language, in this case English, when the gender of the referent is unknown. ...