Hyvän hallintotavan toteutuminen kunnan eläkevakuuttaja Kevassa
Duldin, Fiia (2016)
2016
Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Auditing and Evaluation
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-06-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201608032121
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201608032121
Tiivistelmä
Kunnalliseen eläkelakiin perustuva Keva on itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö. Keva on vastuussa kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta sekä eläkevarojen sijoittamisesta. Keva on julkisen sektorin ainoa toimia eli sillä on oman sektorinsa monopoli. Kevan asiakkaita ovat kunnallisen eläkelain nojalla kaikki Kevan jäsenyhteisöt, joita ovat Suomen kaupungit, kunnat, kuntayhtymät ja osa kunnallisista yhdistyksistä sekä osakeyhtiöistä. Kevan hallintotapaa on ohjeistettu kun-nallisessa eläkelaissa sekä Kevan ohje- ja johtosäännössä. Kevan toiminnan valvonta kuuluu valtio-varainministeriölle sekä Finanssivalvonnalle.
Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää pääpiirteittäin mistä Suomen työeläkejärjestelmä koostuu, jotta voitiin hahmottaa paremmin Kevan erityistä roolia Suomen työeläkejärjestelmässä. Tutkimuksen keskeisenä kohteena oli hyvän hallintotavan toteutuminen Kevassa. Kevan hyvän hallintotavan ymmärtämisen tukena tutkimuksessa käytettiin corporate governancen teoriaa, päämies-agenttiteoriaa sekä strategisen johtamisen teoriaa. Hyvä hallintotapa on aiheena laaja, jonka vuoksi se rajattiin tiettyihin osa-alueisiin valittujen tutkimuskysymysten avulla. Tutkimuksen pääkysymyksinä olivat: miten Kevan toiminta eroaa pääpiirteittäin yksityisten eläkeyhtiöiden toiminnasta, miten Kevan hallinto- ja johtamisjärjestelmä on järjestetty sekä mitä hyvän hallintotavan puutteita on aikaisemmin havaittu Kevan toiminnassa.
Tutkimus toteutettiin käsiteanalyysiä soveltaen, koska uskoin keskeisten käsitteiden määrittelyn antavan paremman kokonaiskuvan tutkittavasta ilmiöstä. Käsiteanalyysissä määriteltiin tutkimuksen kannalta keskeiset käsitteet Keva, KuEL, työeläkejärjestelmä sekä Keva-laki. Kevaa ei ole aikaisemmin tutkittu, joten se aiheutti oman haasteensa tarvittavan aineiston hankkimisessa. Tutkimusaineistona käytettiin aiempaa kirjallisuutta aiheesta. Tutkimuksessa tärkeään asemaan nousivat Kevan tuottamat raportit sekä julkaisut. Verkkolähteet antoivat ajankohtaista tietoa tutkittavasta aiheesta, jonka vuoksi verkkolähteet nousivat kirjallisuuslähteitä merkittävämpään asemaan tässä tutkimuksessa.
Vaikka työeläkkeiden etuussäännökset ovat nykyisin samat kaikissa työeläkelaeissa, kuitenkin Ke-van toiminta eroaa yksityisistä työeläkeyhtiöistä. Keva on julkisyhteisö, jonka toimivalta ja velvollisuudet on määritelty Suomen laissa. Kevan ei tarvitse erityisen asemansa vuoksi kilpailla asiakkaistaan yksityisten työeläkeyhtiöiden tavoin. Kevan johtamisjärjestelmän ja hallinnon kokonaisuudessa on havaittu aikaisemman käytännön pohjalta puutteita, mutta kuten tässä tutkimuksessa huomattiin, näihin puutteisiin on melko hyvin puututtu tulevassa Keva-laissa. Tulevalla Keva-lailla pyritään varmistumaan valtion eläkerahaston sekä kunnallisen eläkelaitoksen Kevan hallinnon asianmukaisuudesta sekä läpinäkyvyydestä. Vaikka Kevan hallintotapa on hyvällä pohjalla, se kaipaa edelleen lisää läpinäkyvyyttä säilyttääkseen luotettavuutensa.
Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää pääpiirteittäin mistä Suomen työeläkejärjestelmä koostuu, jotta voitiin hahmottaa paremmin Kevan erityistä roolia Suomen työeläkejärjestelmässä. Tutkimuksen keskeisenä kohteena oli hyvän hallintotavan toteutuminen Kevassa. Kevan hyvän hallintotavan ymmärtämisen tukena tutkimuksessa käytettiin corporate governancen teoriaa, päämies-agenttiteoriaa sekä strategisen johtamisen teoriaa. Hyvä hallintotapa on aiheena laaja, jonka vuoksi se rajattiin tiettyihin osa-alueisiin valittujen tutkimuskysymysten avulla. Tutkimuksen pääkysymyksinä olivat: miten Kevan toiminta eroaa pääpiirteittäin yksityisten eläkeyhtiöiden toiminnasta, miten Kevan hallinto- ja johtamisjärjestelmä on järjestetty sekä mitä hyvän hallintotavan puutteita on aikaisemmin havaittu Kevan toiminnassa.
Tutkimus toteutettiin käsiteanalyysiä soveltaen, koska uskoin keskeisten käsitteiden määrittelyn antavan paremman kokonaiskuvan tutkittavasta ilmiöstä. Käsiteanalyysissä määriteltiin tutkimuksen kannalta keskeiset käsitteet Keva, KuEL, työeläkejärjestelmä sekä Keva-laki. Kevaa ei ole aikaisemmin tutkittu, joten se aiheutti oman haasteensa tarvittavan aineiston hankkimisessa. Tutkimusaineistona käytettiin aiempaa kirjallisuutta aiheesta. Tutkimuksessa tärkeään asemaan nousivat Kevan tuottamat raportit sekä julkaisut. Verkkolähteet antoivat ajankohtaista tietoa tutkittavasta aiheesta, jonka vuoksi verkkolähteet nousivat kirjallisuuslähteitä merkittävämpään asemaan tässä tutkimuksessa.
Vaikka työeläkkeiden etuussäännökset ovat nykyisin samat kaikissa työeläkelaeissa, kuitenkin Ke-van toiminta eroaa yksityisistä työeläkeyhtiöistä. Keva on julkisyhteisö, jonka toimivalta ja velvollisuudet on määritelty Suomen laissa. Kevan ei tarvitse erityisen asemansa vuoksi kilpailla asiakkaistaan yksityisten työeläkeyhtiöiden tavoin. Kevan johtamisjärjestelmän ja hallinnon kokonaisuudessa on havaittu aikaisemman käytännön pohjalta puutteita, mutta kuten tässä tutkimuksessa huomattiin, näihin puutteisiin on melko hyvin puututtu tulevassa Keva-laissa. Tulevalla Keva-lailla pyritään varmistumaan valtion eläkerahaston sekä kunnallisen eläkelaitoksen Kevan hallinnon asianmukaisuudesta sekä läpinäkyvyydestä. Vaikka Kevan hallintotapa on hyvällä pohjalla, se kaipaa edelleen lisää läpinäkyvyyttä säilyttääkseen luotettavuutensa.