En jämförande undersökning av flickors och pojkars skriftliga färdighet i svenska i språkbad och i traditionell språkundervisning
Iso-Oja, Elina (2016)
Iso-Oja, Elina
2016
Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Scandinavian Languages
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-06-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201607042065
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201607042065
Tiivistelmä
Aiemmassa kielikylpytutkimuksessa on saatu viitteitä siitä, että kielikylvyssä opiskelevat tytöt ja pojat ovat kielitaidossaan homogeenisempia kuin tavanomaisessa opetuksessa opiskelevat tytöt ja pojat. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, onko kielikylpytyttöjen ja kielikylpypoikien kirjallinen ruotsin kielen taito yhtenäisempi kuin tavanomaisessa A-ruotsin kielen opetuksessa olevien tyttöjen ja poikien ruotsin kielen taito. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onnistuuko kielikylpy pienentämään tyttöjen ja poikien välistä eroa kirjallisessa ruotsin kielen hallinnassa ja siten tarjoamaan erityisesti pojille paremman mahdollisuuden kehittyä kielellisesti kuin tavanomainen A-ruotsin opetus.
Tutkimuksessa analysoidaan peruskoulun 9. luokan A-ruotsin valtakunnallisten kokeiden kirjoitustehtävää vuosilta 2014 ja 2015. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 93 kirjoitelmasta. Kirjoitelmia analysoidaan kvantitatiivisesti luettavuuden, sanaston ja lauseiden syntaktisen kompleksisuuden, sidossanojen käytön ja prosessoitavuusteorian näkökulmasta.
Tutkimuksessa saatiin selville, että kielikylpytyttöjen ja kielikylpypoikien kirjallinen ruotsin kielen taito on suurimmaksi osaksi yhtenäisempi kuin tavanomaisessa A-ruotsin opetuksessa olevien tyttöjen ja poikien ruotsin kielen taito. Tavanomaisessa A-ruotsin opetuksessa olleiden tyttöjen ja poikien kirjallinen ruotsin kielen taito oli kuitenkin yhtenäisempi lauseiden syntaktista kompleksisuutta ja osittain sanaston variaatiota tarkasteltaessa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kielikylpyoppilaiden kirjoitelmat sisälsivät enemmän pronomineja, verbejä, adverbeja ja konjunktioita kuin verrokkiryhmän kirjoitelmat, mikä saattaa viitata puhekielisempään kirjoitustyyliin.
Tutkimuksessa analysoidaan peruskoulun 9. luokan A-ruotsin valtakunnallisten kokeiden kirjoitustehtävää vuosilta 2014 ja 2015. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 93 kirjoitelmasta. Kirjoitelmia analysoidaan kvantitatiivisesti luettavuuden, sanaston ja lauseiden syntaktisen kompleksisuuden, sidossanojen käytön ja prosessoitavuusteorian näkökulmasta.
Tutkimuksessa saatiin selville, että kielikylpytyttöjen ja kielikylpypoikien kirjallinen ruotsin kielen taito on suurimmaksi osaksi yhtenäisempi kuin tavanomaisessa A-ruotsin opetuksessa olevien tyttöjen ja poikien ruotsin kielen taito. Tavanomaisessa A-ruotsin opetuksessa olleiden tyttöjen ja poikien kirjallinen ruotsin kielen taito oli kuitenkin yhtenäisempi lauseiden syntaktista kompleksisuutta ja osittain sanaston variaatiota tarkasteltaessa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kielikylpyoppilaiden kirjoitelmat sisälsivät enemmän pronomineja, verbejä, adverbeja ja konjunktioita kuin verrokkiryhmän kirjoitelmat, mikä saattaa viitata puhekielisempään kirjoitustyyliin.