Mikä on kuntajakoselvittäjä?

Abstract

Kuntajakoselvityksiä käsittelevää kirjallisuutta on jonkin verran, mutta kuntajakoselvittäjiä toimijoina käsittelevää tutkimusta ei ole käytännössä lainkaan, vaikka viime vuosina on ollut käynnissä historian suurin selvitysaalto. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on löytää olemassa olevasta teoriapohjasta rajauksia ja määrittelyjä kuntajakoselvittäjäilmiön kuvaamiseen ja analysoida ilmiötä kuntajakoselvittäjiä itseään haastattelemalla. Teoriaosion tutkimusmetodina on kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja empiirinen osio on kerätty haastattelututkimuksena teema- ja ryhmähaastattelua hyödyntäen. Osiot on yhdistetty abduktiivista tutkimusotetta ja sisällönanalyysiä hyödyntäen.

Tutkimuksen tulosten perusteella kuntajakoselvittäjän tehtävä on laajaa osaamista ja joustavuutta vaativa, yksinäinen ja kiittämätön. Kuntajakoselvittäjän rooli kuntaliitoksissa näyttää vaihtelevan hyvin suuresti vapaaehtoisselvitysten konsultoinnista aina erityisiin selvityksiin asti, joissa kuntajakoselvittäjä voi prosessinomistajana käyttää potentiaalisesti hyvin suurta valtaa. Selvittäjän osaaminen ja persoona ei selitä yksin sitä syntyykö liitoksia vai ei, vaan tähän vaikuttaa suuresti kulloisenkin hallituksen kuntapoliittiset linjaukset, liitoskunnissa ennestään olevan luottamuspääoman määrä sekä se, löytyykö liitosprosessille paikallispoliittinen johtajuus. Kuntajakoselvittäjän liikkumavaraan vaikuttaa liitosvalmiuden määrä: mitä enemmän liitosvalmiutta on, sitä enemmän kuntajakoselvittäjällä on potentiaalista liikkumavaraa. Kuntajakoselvittäjä voi toiminnallaan joko luoda tai tuhota selvitysalueen luottamuspääomaa.

Asiansa osaavaa kuntajakoselvittäjää voi kuvata parhaiten tilapäisenä muutosjohtajana, prosessivastaavana ja luottamuspääoman vaalijana, jonka rooli muuttuu ja muuntuu selvityksen eri vaiheissa, mutta yhtälailla kulloisenkin kuntalainsäädännön mukana.