"Mennään juomaan viinii Wieniin!" : Pertti Kurikan Nimipäivät ja vammaisuuden kuvaamisen tavat mediassa euroviisu-keväänä 2015
Korpela, Helena (2016)
Korpela, Helena
2016
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606272026
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606272026
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aihe on vammaisuuden representaatiot suomalaisessa mediassa. Tutkimuksen ideana on selvittää, miten journalismissa kuvataan erilaisuutta, eli tässä tapauksessa vammaisuutta. Tutkimuksen kiinnostuksen kohteena on, millaisia asioita ja mielikuvia liitetään vammaisuuteen, millä keinoin vammaisuutta tehdään lukijalle ymmärrettäväksi, ja miten nämä journalistiset valinnat vaikuttavat siihen, miten miellämme vammaisuuden ja vammaiset ihmiset osaksi yhteiskuntaamme.
Tutkielma on tapaustutkimus, joka keskittyy Pertti Kurikan Nimipäiviä koskevaan euroviisu-uutisointiin keväällä 2015. Aineiston muodostavat kaikki suomalaisissa yleisaikakauslehdissä julkaistut Pertti Kurikan Nimipäiviä koskevat kansijutut ajalta 1.1. - 31.5.2015. Yhteensä aineistoon kuuluu seitsemän juttua.
Tutkimuksen viitekehys kiinnittyy sosiaalisen vammaistutkimuksen sekä mediatutkimuksen perinteisiin. Tutkielma tarkastelee vammaisuuteen yleisesti liitettyjä stereotypioita, ja sitä, millainen kuva vammaisuudesta syntyy Pertti Kurikan Nimipäivät uutisoinnin perusteella. Tutkimusmenetelmä on laadullinen sisällönanalyysi.
Tutkielman tuloksena aineistostani nousi esiin kuusi erilaista vammaisuuden kuvaamisen tapaa. Useat kuvaamisen tavat toistivat uudelleen niitä stereotypioita, joita vammaisuuteen on perinteisesti mediassa liitetty. Aineistosta nousi kuitenkin esiin myös uusia tapoja kuvata vammaisuutta. Pertti Kurikan Nimipäivät onnistui muodostamaan oman tilansa julkisuuteen. Siellä se pystyi jossain määrin itse vaikuttamaan oman näkymisensä ehtoihin. Yhtye nähtiin esimerkiksi subjektiroolissa, joka on vammaisuuden kohdalla harvinainen kuvaamisen tapa.
Tutkielman perusteella voi sanoa, että arkipäiväistä vammaisuuden kuvausta tarvitaan mediaan lisää. Pertti Kurikan Nimipäivien jäseniin suhtauduttiin pääasiassa erityisinä julkisuuden henkilöinä. Arkiset vapaa-ajan kuvaukset puuttuivat aineistosta lähes kokonaan. Lisäksi sosiaalinen ja yhteiskunnallinen näkemys vammaisuuteen puuttui aineistostani; vammaisuus nähtiin lähes yksinomaan yksilön omana, kiinteänä piirteenä.
Aineiston maailmakuva on hyvin miehinen. Tutkielma osoittaa, että kehitysvammaisuuden mediarepresentaatioita tulisi tutkia lisää molempien sukupuolien osalta.
Tutkielma on tapaustutkimus, joka keskittyy Pertti Kurikan Nimipäiviä koskevaan euroviisu-uutisointiin keväällä 2015. Aineiston muodostavat kaikki suomalaisissa yleisaikakauslehdissä julkaistut Pertti Kurikan Nimipäiviä koskevat kansijutut ajalta 1.1. - 31.5.2015. Yhteensä aineistoon kuuluu seitsemän juttua.
Tutkimuksen viitekehys kiinnittyy sosiaalisen vammaistutkimuksen sekä mediatutkimuksen perinteisiin. Tutkielma tarkastelee vammaisuuteen yleisesti liitettyjä stereotypioita, ja sitä, millainen kuva vammaisuudesta syntyy Pertti Kurikan Nimipäivät uutisoinnin perusteella. Tutkimusmenetelmä on laadullinen sisällönanalyysi.
Tutkielman tuloksena aineistostani nousi esiin kuusi erilaista vammaisuuden kuvaamisen tapaa. Useat kuvaamisen tavat toistivat uudelleen niitä stereotypioita, joita vammaisuuteen on perinteisesti mediassa liitetty. Aineistosta nousi kuitenkin esiin myös uusia tapoja kuvata vammaisuutta. Pertti Kurikan Nimipäivät onnistui muodostamaan oman tilansa julkisuuteen. Siellä se pystyi jossain määrin itse vaikuttamaan oman näkymisensä ehtoihin. Yhtye nähtiin esimerkiksi subjektiroolissa, joka on vammaisuuden kohdalla harvinainen kuvaamisen tapa.
Tutkielman perusteella voi sanoa, että arkipäiväistä vammaisuuden kuvausta tarvitaan mediaan lisää. Pertti Kurikan Nimipäivien jäseniin suhtauduttiin pääasiassa erityisinä julkisuuden henkilöinä. Arkiset vapaa-ajan kuvaukset puuttuivat aineistosta lähes kokonaan. Lisäksi sosiaalinen ja yhteiskunnallinen näkemys vammaisuuteen puuttui aineistostani; vammaisuus nähtiin lähes yksinomaan yksilön omana, kiinteänä piirteenä.
Aineiston maailmakuva on hyvin miehinen. Tutkielma osoittaa, että kehitysvammaisuuden mediarepresentaatioita tulisi tutkia lisää molempien sukupuolien osalta.