Vaikutusmahdollisuudet ja työtyytyväisyys. Työaikajoustot ja työn sisältöön vaikuttaminen työtyytyväisyyden ennustajina.
Karman, Ella (2016)
2016
Sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-06-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606272025
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606272025
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten vaikutusmahdollisuudet sekä työn sisältöön että työaikajoustoihin ovat yhteydessä työtyytyväisyyteen. Lisäksi tutkimuksen avulla analysoidaan, minkälainen yhteys sosioekonomisella asemalla on työtyytyväisyyteen nähden. Tutkimuksen aineistona toimii Tilastokeskuksen keräämä Suomalainen työoloaineisto 2013 (N=4876) ja tutkimus on osa FLEXLIFE -tutkimusprojektia, joka on Suomen Akatemian rahoittama nelivuotinen (2014-2018) tutkimushanke. Analyysin selitettävä muuttuja on työtyytyväisyys ja selittäviä muuttujia ovat työaikajoustot sekä työn sisältöön vaikuttaminen. Taustamuuttujina ovat sukupuoli, ikä, työsuhdemuoto ja taloudessa asuvat lapset. Analyysi toteutettiin käyttämällä monimuuttujamenetelmää hierarkkinen lineaarinen regressioanalyysi.
Tulokset osoittivat, että työtyytyväisyyden ja vaikutusmahdollisuuksien välillä on positiivinen yhteys. Mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön ennustaa työtyytyväisyyttä voimakkaammin kuin riittävät työaikajoustot. Myös sosioekonomisella asemalla on positiivinen yhteys työtyytyväisyyteen. Sen merkitys tulee esille myös työtyytyväisyyden ja työaikajoustojen välillä. Työaikajoustojen ja työtyytyväisyyden suhde riippuu siitä, minkälainen sosioekonominen asema yksilöllä on. Yhteys työaikajoustojen ja työtyytyväisyyden välillä on voimakkaampi alemmilla sosioekonomisen aseman arvoilla kuin ylemmillä sosioekonomisen aseman arvoilla. Tutkimuksen taustamuuttujat eivät saa tilastollisesti merkitsevää tulosta. Tutkimus tuo lisää tietoa siitä, miten eri vaikutusmahdollisuudet ovat yhteydessä työtyytyväisyyden kokemukseen.
Tulokset osoittivat, että työtyytyväisyyden ja vaikutusmahdollisuuksien välillä on positiivinen yhteys. Mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön ennustaa työtyytyväisyyttä voimakkaammin kuin riittävät työaikajoustot. Myös sosioekonomisella asemalla on positiivinen yhteys työtyytyväisyyteen. Sen merkitys tulee esille myös työtyytyväisyyden ja työaikajoustojen välillä. Työaikajoustojen ja työtyytyväisyyden suhde riippuu siitä, minkälainen sosioekonominen asema yksilöllä on. Yhteys työaikajoustojen ja työtyytyväisyyden välillä on voimakkaampi alemmilla sosioekonomisen aseman arvoilla kuin ylemmillä sosioekonomisen aseman arvoilla. Tutkimuksen taustamuuttujat eivät saa tilastollisesti merkitsevää tulosta. Tutkimus tuo lisää tietoa siitä, miten eri vaikutusmahdollisuudet ovat yhteydessä työtyytyväisyyden kokemukseen.