Toimintolaskentamallin kehittäminen - Case Yritys Oy
Lindfors, Jemina (2016)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Lindfors, Jemina
2016
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
Hyväksymispäivämäärä
2016-06-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606272022
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606272022
Tiivistelmä
Yritysten kannattavuuteen vaikuttavat muun muassa suhdannetilanne sekä yrityksen sisäiset tekijät, kuten tuotteiden ja asiakkaiden kannattavuus. Tutkimusten mukaan suhdannetilanne pk-sektorilla on yleisesti ottaen heikko ja erityisesti kaupan alan näkymät ovat synkät. Samaan aikaan yritysten kannattavuutta heikentää tutkimusten mukaan se, että suuri osa yritysten tuotteista ja asiakkaista on kannattamattomia. Vaikka toimintolaskennan avulla voitaisiin mahdollisesti parantaa kaupan alan pk-yritysten kannattavuutta ja kilpailukykyä, toimintolaskenta on saanut vain vähän huomiota tällaisilta yrityksiltä.
Tutkielman tavoitteena on rakentaa toimintolaskentamalli, jolla voidaan laskea tuote- ja asiakasryhmäkohtaisia kustannuksia ja kannattavuuksia ja jolla saatua informaatiota voidaan hyödyntää hinnoittelupäätöksenteon tukena. Kohdeyritys on kaupan alalla toimiva pk-yritys, jonka tarkoituksena on verrata mallilla tuotettua informaatiota nykyiseen hinnoitteluunsa, sillä nykyistä hinnoittelua pidetään puutteellisena. Tutkielma toteutetaan konstruktiivisena case-tutkimuksena ja aineistoa kerätään haastattelemalla, havainnoimalla, kyselytutkimuksella sekä kirjanpitoaineistoa tutkimalla.
Teoreettisen viitekehyksen mukaan toimintolaskentamallin rakentaminen perustuu viiteen eri vaiheeseen, joita ovat valmistelu, toimintoanalyysi, resurssikustannusten määritys, kustannuskohdistimien määritys sekä toimintopohjaisten kustannusten määritys. Ensin määriteltiin toimintolaskentaprojektin tavoitteet, laajuus ja laskentakohteet. Varsinainen mallin luonti aloitettiin toimintoanalyysillä, jossa määriteltiin kohdeyrityksen relevantit toiminnot sekä toteutettiin ajankäyttöselvitys, jonka perusteella henkilösidonnaiset kustannukset kohdistetaan toiminnoille. Toimintoanalyysin jälkeen määriteltiin tarkasteltavat resurssikustannukset. Resurssikustannusten jälkeen määriteltiin resurssikohdistimet, joilla resurssikustannukset kohdistetaan toiminnoille ja toimintokohdistimet, joilla toimintokustannukset kohdistetaan laskentakohteille. Varsinainen kustannusten laskenta rajattiin tutkielman laajuuden vuoksi kohdeyrityksen vastuulle. Mallia rakennettaessa ja käyttöönottoa suunniteltaessa otettiin myös huomioon erinäisiä toimintolaskentaprojektin onnistumiseen ja epäonnistumiseen vaikuttavia tekijöitä.
Tutkielman tuloksena saatiin toimintolaskentamalli, jonka kohdeyritys hyväksyi ja ottaa käyttöönsä kesällä 2016. Mallia sovellettaessa on huomioitava, että millään mallinnuksella ei päästä absoluuttiseen totuuteen. Tuotettua informaatiota on syytä tarkastella kriittisesti etenkin aiheuttamisperiaatteen toteutumisen ja ajankäyttöselvityksen mahdollisten mittausvirheiden näkökulmasta. Toimintolaskennan soveltuvuutta orgaaniseen yritykseen on myös syytä tarkastella mallia sovellettaessa.
Tutkielman tavoitteena on rakentaa toimintolaskentamalli, jolla voidaan laskea tuote- ja asiakasryhmäkohtaisia kustannuksia ja kannattavuuksia ja jolla saatua informaatiota voidaan hyödyntää hinnoittelupäätöksenteon tukena. Kohdeyritys on kaupan alalla toimiva pk-yritys, jonka tarkoituksena on verrata mallilla tuotettua informaatiota nykyiseen hinnoitteluunsa, sillä nykyistä hinnoittelua pidetään puutteellisena. Tutkielma toteutetaan konstruktiivisena case-tutkimuksena ja aineistoa kerätään haastattelemalla, havainnoimalla, kyselytutkimuksella sekä kirjanpitoaineistoa tutkimalla.
Teoreettisen viitekehyksen mukaan toimintolaskentamallin rakentaminen perustuu viiteen eri vaiheeseen, joita ovat valmistelu, toimintoanalyysi, resurssikustannusten määritys, kustannuskohdistimien määritys sekä toimintopohjaisten kustannusten määritys. Ensin määriteltiin toimintolaskentaprojektin tavoitteet, laajuus ja laskentakohteet. Varsinainen mallin luonti aloitettiin toimintoanalyysillä, jossa määriteltiin kohdeyrityksen relevantit toiminnot sekä toteutettiin ajankäyttöselvitys, jonka perusteella henkilösidonnaiset kustannukset kohdistetaan toiminnoille. Toimintoanalyysin jälkeen määriteltiin tarkasteltavat resurssikustannukset. Resurssikustannusten jälkeen määriteltiin resurssikohdistimet, joilla resurssikustannukset kohdistetaan toiminnoille ja toimintokohdistimet, joilla toimintokustannukset kohdistetaan laskentakohteille. Varsinainen kustannusten laskenta rajattiin tutkielman laajuuden vuoksi kohdeyrityksen vastuulle. Mallia rakennettaessa ja käyttöönottoa suunniteltaessa otettiin myös huomioon erinäisiä toimintolaskentaprojektin onnistumiseen ja epäonnistumiseen vaikuttavia tekijöitä.
Tutkielman tuloksena saatiin toimintolaskentamalli, jonka kohdeyritys hyväksyi ja ottaa käyttöönsä kesällä 2016. Mallia sovellettaessa on huomioitava, että millään mallinnuksella ei päästä absoluuttiseen totuuteen. Tuotettua informaatiota on syytä tarkastella kriittisesti etenkin aiheuttamisperiaatteen toteutumisen ja ajankäyttöselvityksen mahdollisten mittausvirheiden näkökulmasta. Toimintolaskennan soveltuvuutta orgaaniseen yritykseen on myös syytä tarkastella mallia sovellettaessa.