Vaikeasti havaittavaa - Tuloksellisuustarkastuksen vaikutukset julkisyhteisöjen näkökulmasta
Riihilahti, Tiina (2016)
2016
Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Auditing and Evaluation
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606232015
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606232015
Tiivistelmä
Tuloksellisuustarkastus on yleisesti käytössä oleva julkishallinnon toiminnan tuloksellisuutta arvioiva tarkastuksen muoto. Yleisyyteensä nähden sitä on tutkittu suhteellisen vähän eri näkökulmista. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia, millaisia vaikutuksia tuloksellisuustarkastuksella on olemassa. Kyselyaineisto rajaa tutkimuksen käsittelemään Valtiontalouden tarkastusviraston suorittamaa tuloksellisuustarkastusta. Tuloksellisuustarkastuksen vaikutuksia selvittäviä tutkimuksia on olemassa jonkin verran, mutta tarkastuksen kohteiden näkökulmasta tuloksellisuustarkastuksen vaikutuksia tarkastelevia tutkimuksia ei ole kansainvälisesti kovinkaan paljoa. Suomessa vastaavaa tutkimusta ei ole tehty aiemmin ollenkaan.
Tutkimus koostuu sekä teoreettisesta tarkastelusta että empiirisen kyselyaineiston analysoinnista. Tutkimuksessa käsitellään teoreettisesti tuloksellisuutta, tuloksellisuustarkastusta ja vaikutuksia aiemman tutkimuksen valossa kirjallisuuskatsauksen kautta. Tuloksellisuustarkastuksen vaikutuksia eritellään hyödyntäen Van Loocken ja Putin (2011) tutkimuksessaan esittelemää tuloksellisuustar-kastuksen vaikutusten viitekehystä. Empiirisenä kyselyaineistona analysoidaan Vakkurin ja Eng-blom-Pelkkalan (2014) kansainväliseen vertailututkimukseen keräämään kyselyaineistoa, josta il-meneviä vaikutuksia teemoitellaan tuloksellisuustarkastuksen vaikutusten viitekehyksen mukaisesti. Kyselyn vastaajat ovat tuloksellisuustarkastuksissa vuosina 2003 2013 mukana olleita tarkastuksen kohteita edustavia henkilöitä.
Aineiston perusteella voitiin havaita, että myös suomalaisessa tuloksellisuustarkastuksessa ilmenee jossain määrin samoja vaikutusten teemoja kuin kansainvälisessä tutkimuksessa on aiemmin tunnis-tettu. Tutkimuksessa havaituista vaikutuksista toivotuiksi arvotettuja vaikutuksia ilmenee useammin kuin epätoivotuiksi arvotettuja vaikutuksia. Aineisto tuki myös aiemman tutkimuksen käsitystä vai-kutusten tehokeinoista, joista etenkin tarkastajan ja tarkastuksen kohteen välinen vuorovaikutus korostui muita enemmän. Vastaukset osoittavat lisäksi, että vaikka tuloksellisuustarkastus koetaan hyödylliseksi ja hyväksi asiaksi, jäävät tarkastuksen kohteen näkökulmasta konkreettiset vaikutukset ja toimintojen kehitys usein saavuttamatta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että osa vaikutuksista on varsinaiseen tarkastukseen nähden etukäteisiä.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että tuloksellisuustarkastuksella on aina jokin vaikutus, mutta vaikutukset ovat monesti abstrakteja ja vaikeasti havaittavia etenkin, jos tarkastuksen kohde kokee, että tarkastuskertomus vain referoi tarkastajalle annettuja tietoja. Tarkastajan ja tarkastuksen kohteen välisellä vuorovaikutuksella on suuri merkitys siihen, millaisena tarkastuksen kohde kokee tarkastuksen, ja mitä vaikutuksia hän siitä havaitsee. Vuorovaikutuksen laatu vaikuttaa myös siihen, miten tarkastuksen kohde arvioi tuloksellisuustarkastuksen lopputuloksen; sujuva vuorovaikutus voi kääntää tarkastusprosessin positiiviseksi, vaikka tarkastuksen lopputulos olisikin negatiivinen.
Tutkimus koostuu sekä teoreettisesta tarkastelusta että empiirisen kyselyaineiston analysoinnista. Tutkimuksessa käsitellään teoreettisesti tuloksellisuutta, tuloksellisuustarkastusta ja vaikutuksia aiemman tutkimuksen valossa kirjallisuuskatsauksen kautta. Tuloksellisuustarkastuksen vaikutuksia eritellään hyödyntäen Van Loocken ja Putin (2011) tutkimuksessaan esittelemää tuloksellisuustar-kastuksen vaikutusten viitekehystä. Empiirisenä kyselyaineistona analysoidaan Vakkurin ja Eng-blom-Pelkkalan (2014) kansainväliseen vertailututkimukseen keräämään kyselyaineistoa, josta il-meneviä vaikutuksia teemoitellaan tuloksellisuustarkastuksen vaikutusten viitekehyksen mukaisesti. Kyselyn vastaajat ovat tuloksellisuustarkastuksissa vuosina 2003 2013 mukana olleita tarkastuksen kohteita edustavia henkilöitä.
Aineiston perusteella voitiin havaita, että myös suomalaisessa tuloksellisuustarkastuksessa ilmenee jossain määrin samoja vaikutusten teemoja kuin kansainvälisessä tutkimuksessa on aiemmin tunnis-tettu. Tutkimuksessa havaituista vaikutuksista toivotuiksi arvotettuja vaikutuksia ilmenee useammin kuin epätoivotuiksi arvotettuja vaikutuksia. Aineisto tuki myös aiemman tutkimuksen käsitystä vai-kutusten tehokeinoista, joista etenkin tarkastajan ja tarkastuksen kohteen välinen vuorovaikutus korostui muita enemmän. Vastaukset osoittavat lisäksi, että vaikka tuloksellisuustarkastus koetaan hyödylliseksi ja hyväksi asiaksi, jäävät tarkastuksen kohteen näkökulmasta konkreettiset vaikutukset ja toimintojen kehitys usein saavuttamatta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että osa vaikutuksista on varsinaiseen tarkastukseen nähden etukäteisiä.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että tuloksellisuustarkastuksella on aina jokin vaikutus, mutta vaikutukset ovat monesti abstrakteja ja vaikeasti havaittavia etenkin, jos tarkastuksen kohde kokee, että tarkastuskertomus vain referoi tarkastajalle annettuja tietoja. Tarkastajan ja tarkastuksen kohteen välisellä vuorovaikutuksella on suuri merkitys siihen, millaisena tarkastuksen kohde kokee tarkastuksen, ja mitä vaikutuksia hän siitä havaitsee. Vuorovaikutuksen laatu vaikuttaa myös siihen, miten tarkastuksen kohde arvioi tuloksellisuustarkastuksen lopputuloksen; sujuva vuorovaikutus voi kääntää tarkastusprosessin positiiviseksi, vaikka tarkastuksen lopputulos olisikin negatiivinen.