Menikö se rikki ja milloin ne kasvaa? Sukupuolen tuottaminen Väestöliiton Nuorten Nettisivujen "Kysy asiantuntijalta"
Hälinen, Sari (2016)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Hälinen, Sari
2016
Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriopinnot - Master's Programme in Youth Work and Youth Research
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606232006
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606232006
Tiivistelmä
Pro gradu -työni aineistona on 560 nuorten kysymää kysymystä, jotka on lähetetty Väestöliiton Nuorten Nettisivujen "Kysy Asiantuntijalta" -palstalle. Palstalla tehdään nuorille suunnattua tieto- ja neuvontatyötä. Työmuotona on digitaalinen nuorisotyö, seksuaalikasvatus ja seksuaalineuvonta.
Palvelu on suunnattu alle 20-vuotiaille nuorille, jotka etsivät vastauksia erilaisiin seksuaaliterveyteen liittyviin kysymyksiin. Tavoitteenani oli tutkia sitä, millaisista asioista nuoret kysyvät ja kuinka nuorten tuottavat näissä teksteissään sukupuoltaan. Aineistoni sisälsi 299 tyttöjen ja 244 poikien kysymää kysymystä. Kysymykset koskivat muun muassa murrosikää, seksuaalista identiteettiä, kehoa ja pornoa.
Työni teoreettinen kehys on feministiteoreetikko Judith Butlerin ajatus siitä, että sukupuoli on tekemistä, ei olemista. Sukupuoli on performanssi joka elää toistamisesta. Luenkin nuorten teon sanat siitä, mitä nuoret kysyvät.
Tutkimukseni metodologisena perustana on laadullinen eli kvalitatiivinen menetelmä. Työssäni on myös joitain kvantitatiivisia piirteitä, sillä olen laskenut lähetettyjä kysymyksiä yhteen sekä vertaillut tyttöjen ja poikien kysymysten määriä toisiinsa.
Erottelin aineistosta tyttöjen ja poikien kysymykset toisistaan. Pelkistin nämä kysymykset alaluokiksi, joista muodostui yläluokkia. Analyysissä hyödynsin laadulliselle tutkimukselle ominaista sisällönanalyysia. Työni lopputuloksien löytämisessä käytin abduktiivista päättelytapaa, eli hyödynsin johtopäätöksissä niin teoriaa kuin aineistoakin.
Aineiston suurin kokonaisuus olivat kehon ja sen toimintoihin liittyvät kysymykset. Näistä aiheista kysyi 48,3 % (N=126) pojista ja 31,4 % (N=94) tytöistä. Poikien kysymykset koskivat suurimmalta osin penistä ja tyttöjen kysymykset kuukautisia. Sukupuolipuhe on siis kovin sidoksissa biologisiin piirteisiin. Yksittäisissä kysymyksissä tytöt kysyivät eniten ehkäisystä (N=50) ja pojat peniksestä (N=40). Aineistossa suurin ero löytyi raskauden mahdollisuuden & ehkäisyn osiossa, kun 28,8 % (N=86) tytöistä ja 4,6% pojista (N=13) kysyivät aiheesta. Pojat puolestaan kysyivät seksuaalisesta suuntautumisesta 11 kertaa, kun tällaisia kysymyksiä oli tytöillä vain yksi. Sukupuolipuheella nähdään tässä aineistossa olevan, vahva yhteys biologiaan ja heteroseksuaalisuuteen. Kysymyksissään nuoret etsivät tietoa mutta eniten varmistusta sille, että heidän kehonsa kasvaa ja on, kuten kuuluukin.
Palvelu on suunnattu alle 20-vuotiaille nuorille, jotka etsivät vastauksia erilaisiin seksuaaliterveyteen liittyviin kysymyksiin. Tavoitteenani oli tutkia sitä, millaisista asioista nuoret kysyvät ja kuinka nuorten tuottavat näissä teksteissään sukupuoltaan. Aineistoni sisälsi 299 tyttöjen ja 244 poikien kysymää kysymystä. Kysymykset koskivat muun muassa murrosikää, seksuaalista identiteettiä, kehoa ja pornoa.
Työni teoreettinen kehys on feministiteoreetikko Judith Butlerin ajatus siitä, että sukupuoli on tekemistä, ei olemista. Sukupuoli on performanssi joka elää toistamisesta. Luenkin nuorten teon sanat siitä, mitä nuoret kysyvät.
Tutkimukseni metodologisena perustana on laadullinen eli kvalitatiivinen menetelmä. Työssäni on myös joitain kvantitatiivisia piirteitä, sillä olen laskenut lähetettyjä kysymyksiä yhteen sekä vertaillut tyttöjen ja poikien kysymysten määriä toisiinsa.
Erottelin aineistosta tyttöjen ja poikien kysymykset toisistaan. Pelkistin nämä kysymykset alaluokiksi, joista muodostui yläluokkia. Analyysissä hyödynsin laadulliselle tutkimukselle ominaista sisällönanalyysia. Työni lopputuloksien löytämisessä käytin abduktiivista päättelytapaa, eli hyödynsin johtopäätöksissä niin teoriaa kuin aineistoakin.
Aineiston suurin kokonaisuus olivat kehon ja sen toimintoihin liittyvät kysymykset. Näistä aiheista kysyi 48,3 % (N=126) pojista ja 31,4 % (N=94) tytöistä. Poikien kysymykset koskivat suurimmalta osin penistä ja tyttöjen kysymykset kuukautisia. Sukupuolipuhe on siis kovin sidoksissa biologisiin piirteisiin. Yksittäisissä kysymyksissä tytöt kysyivät eniten ehkäisystä (N=50) ja pojat peniksestä (N=40). Aineistossa suurin ero löytyi raskauden mahdollisuuden & ehkäisyn osiossa, kun 28,8 % (N=86) tytöistä ja 4,6% pojista (N=13) kysyivät aiheesta. Pojat puolestaan kysyivät seksuaalisesta suuntautumisesta 11 kertaa, kun tällaisia kysymyksiä oli tytöillä vain yksi. Sukupuolipuheella nähdään tässä aineistossa olevan, vahva yhteys biologiaan ja heteroseksuaalisuuteen. Kysymyksissään nuoret etsivät tietoa mutta eniten varmistusta sille, että heidän kehonsa kasvaa ja on, kuten kuuluukin.