Kulttuurihäirintä ja vastamainokset kriittisen mediakasvatuksen välineinä

Abstract

Tässä tutkimuksessa jokapäiväisillä mediakulttuurin tuotteilla, kuten mainoksilla, ajatellaan olevan pedagogista merkitystä. Tutkimuksen keskeisenä käsittenä on julkisen pedagogiikka. Sillä viitataan mediakulttuurin kasvattavaan vaikutukseen: ihminen omaksuu arvoja, maailmankuvia ja elämäntapoja kokemuksellisessa suhteessa joka tapahtuu medioituneen kulttuurin, arjen ja kielen kautta tapahtuvana sosialisaatioprosessina. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimukselle toimii kriittisen pedagogiikan teoria. Lähtökohtana aiheen valinnalle on ollut kiinnostus taidetta ja aktivismia yhdistävää kulttuurihäirintää kohtaan sekä havainnot siitä, että opettajaopiskelijoiden käsityksiä mediakasvatuksesta määrittävät voimakkaasti turvallisuuteen sekä erilaisten tieto- ja viestintäteknologisten laitteiden käyttöön painottuvat näkemykset.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten vastamainoksia voidaan käyttää kriittisen mediakasvatuksen opetuksessa. Vastamainoksilla tarkoitetaan mainosparodioita, jotka jäljittelevät alkuperäisten mainosten visuaalista ilmettä mutta siten, että niiden välittämää viestiä on muutettu. Niiden pyrkimyksenä on usein satiirin keinoin kritisoida jotain yhteiskunnallista epäkohtaa. Tutkimuksen oletuksena on, että media- ja populaarikulttuurista huumorin kautta ammentavat vastamainokset soveltuvat kriittisen kasvatuksen teorian mukaisesti välineeksi kriittiseen mediakasvatukseen, sillä ne mahdollistavat median ja yhteiskunnan monipuolisen tarkastelun koulukontekstissa lapsille ja nuorille tuttujen kuvastojen kautta.

Tutkimus on laadullinen toimintatutkimus, joka on toteutettu ensimmäisen vuoden luokanopettajaopiskelijoiden mediakulttuuria käsittelevällä kurssilla. Aineistona on viidelle 15-20 hengen pienryhmälle teetetyt harjoitustehtävät (media-analyysi sekä vastamainos), niiden reflektointi sekä opiskelijoiden kurssista laatimat portfoliot. Kurssin tavoitteena oli, että siinä käytetyillä toiminnallisilla menetelmillä opettajaopiskelijat voisivat kehittää kriittisen, median sisältöjen tarkasteluun painottuvan käsityksen mediakasvatuksesta ja -kulttuureista. Kurssi on osa Erasmus+ Programme-ohjelman e-Media Education Lab-projektia (e-MEL) jonka tavoitteena on kehittää uusia toimintatapoja mediakasvatuksen opettamiseen opettajankoulutuksessa. Projekti on viiden maan yhteistyönä toteuttama hanke, jossa on mukana Suomi, Belgia, Portugali, Italia sekä Iso-Britannia.

Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että tutkimuksessa käytetyillä menetelmillä onnistuttiin monipuolistamaan opettajaopiskelijoiden ymmärrystä mediakasvatuksesta. Aineisto viittaa siihen, että vastamainosten käyttö kriittisen mediakasvatuksen opetuksessa on opiskelijoita innostavaa ja motivoivaa käytännön mediakasvatustoimintaa. Toimijuus medioituneessa yhteiskunnassa edellyttää kriittistä media- ja monilukutaitoa. Tällä tarkoitetaan erityisesti kykyä havaita, kuinka mediaesityksissä tuotetaan representaatioita, havaita mediaesitysten auktorisoituja valtasuhteita, kykyä purkaa niiden konstituoituja merkityksiä sekä asettaa merkityksiä uuteen järjestykseen. Vastamainoksia tekemällä opiskelijat oppivat paitsi näitä analyyttisia taitoja, myös käyttämään näitä samoja mediaesityksen rakentamiseen tarvittavia resursseja sekä haastamaan valmiita merkityksenantoja.

Avainsanat: kriittinen mediakasvatus, kriittinen pedagogiikka, vastamainos, mainonnallistuminen kulttuurihäirintä