Kilpailuilmiö eteläsuomalaisessa koulussa 6. -9.luokkalaisten kokemana

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin oppilaiden kokemaa kilpailua yhteiskunnallisesta ja kasvatuksellisesta näkökulmasta käsin. Tutkimusongelmana oli selvittää, miten kilpailuilmiö esiintyy koulumaailmassa ja miten oppilaat kokevat kilpailemisen koulussa. Lisäksi haluttiin kartoittaa millaisia tuntemuksia kilpaileminen herättää oppilaissa ja kokevatko he, että heitä kannustetaan kilpailemiseen vanhempien tai opettajien taholta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui uusliberalismista, joka poliittis-taloudellisena ideologiana korostaa yksilön vapautta, tehokkuutta, yrittäjyyttä ja kilpailukykyä. Uusliberalistisia vaikutteita etsittiin myös koulumaailmaa ohjailevista asiakirjoista. Tutkimuksessa selvitettiin, miten kilpailudiskurssi esiintyy vuoden 1970 peruskoulun opetussuunnitelmakomitean mietinnössä sekä vuoden 2004 ja 2014 valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitelmanperusteissa.

Tutkimus on luonteeltaan empiirinen tapaustutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla huhtikuussa 2015. Aineistonkeruu toteutettiin eteläsuomalaisessa yhtenäiskoulussa, jossa tutkimukseen osallistuivat koulun 6. - 9. luokkalaiset oppilaat. Kyselyyn vastasi 213 oppilasta. Kuusi vastauslomaketta hylättiin puutteellisten merkintöjen takia, jolloin tutkimusjoukoksi muodosti 207 oppilasta. Kyselylomake muodostui 45 väittämästä, jotka oli ryhmitelty viiteen aihealueeseen. Aihealueita olivat oppilaan oma suhtautuminen ja asenne kilpailemiseen, kilpailuun liittyvät positiiviset ja negatiiviset kokemukset, kannustamisen ja motivoinnin vaikutus kilpailutilanteen syntymiseen sekä ryhmän ja ympäristön vaikutus kilpailemiseen. Oppilaan sukupuoli, luokka-aste ja sisarusten määrä muodostivat kyselyn taustamuuttujat. Aineistoa käsiteltiin SPSS-tilasto-ohjelmalla, jonka avulla todettiin aineiston vino jakautuminen. Aineiston vinon jakauman vuoksi SPSS-analyysissa hyödynnettiin epäparametrisia testejä, kuten Mann-Whitneyn U-testi, Kolmogorov-Smirnovin testi ja Kruskal-Wallisin testi. Tutkimuksessa selvisi, että tutkimuskohteen oppilaat olivat pääsääntöisesti kilpailumyönteisiä ja mielsivät itsensä kilpailuhenkisiksi. Oppilaat kokivat, että kilpaileminen kannustaa parempiin suorituksiin, vaikka suuri osa heistä ilmaisi jännittävänsä kilpailutilanteita. Tyttöjen ja poikien välillä esiintyi tilastollisesti merkitseviä eroja useassa väittämässä.