"Ei saa antaa tähden sammua" : Perinteen tuottamisesta Narvan soittokunnassa.
Kurjenniemi, Aku-Pekka (2016)
2016
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606221993
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606221993
Tiivistelmä
Musiikintutkimuksen pro gradu -tutkielmassani käsittelen perinnettä, sen muodostamista ja soittokuntalaisten sille antamia merkityksiä vuonna 1904 perustetun ja siitä asti aktiivisesti toimineen Narvan soittokunnan kontekstissa. Tutkimusaineistoni koostuu soittokuntalaisten kanssa tekemistäni haastatteluista sekä kirjallisesta että arkistoaineistosta. Perinteen käsitteen tutkimisen ohella esittelen tutkielmassani myös Narvan soittokunnan tiivistetyn historiikin, joka auttaa olennaisesti ymmärtämään niitä asioita, joiden pohjalta soittokuntalaiset muodostavat käsityksiään perinteestä.
Tässä tutkielmassa käyttämäni perinteen käsite on aineistolähtöinen, soittokuntalaisten itsensä käyttämä, sana. Tarkastelen perinteen käsitettä ja sen muodostamista teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla keskittyen ensisijaisesti sosiaalisen pääomaan, horisontaaliseen ja vertikaaliseen jatkuvuuteen, Ruth Finneganin musiikkipolkuihin sekä Henri Lefebvren sosiaalisen tilan teoriaan.
Narvan soittokunnan tapauksessa perinteeksi käsitetty koostuu jaetusta musiikillisesta harrastuksesta, sen tarjoamasta sosiaalisesta ympäristöstä, yksilöille ja yhteisölle merkityksellisistä paikoista ja tapahtumista, näiden toistuvasta luonteesta seuraavasta jatkuvuuden tunteesta, harrastuksen periytymisestä sekä soittokunnan ja paikkakunnan historiasta.
Tässä tutkielmassa käyttämäni perinteen käsite on aineistolähtöinen, soittokuntalaisten itsensä käyttämä, sana. Tarkastelen perinteen käsitettä ja sen muodostamista teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla keskittyen ensisijaisesti sosiaalisen pääomaan, horisontaaliseen ja vertikaaliseen jatkuvuuteen, Ruth Finneganin musiikkipolkuihin sekä Henri Lefebvren sosiaalisen tilan teoriaan.
Narvan soittokunnan tapauksessa perinteeksi käsitetty koostuu jaetusta musiikillisesta harrastuksesta, sen tarjoamasta sosiaalisesta ympäristöstä, yksilöille ja yhteisölle merkityksellisistä paikoista ja tapahtumista, näiden toistuvasta luonteesta seuraavasta jatkuvuuden tunteesta, harrastuksen periytymisestä sekä soittokunnan ja paikkakunnan historiasta.