Parhaani teen - työelämässä pärjäämiseen liitetyt käsitykset työelämän muutoksen kontekstissa
Rouhiainen, Sanna (2016)
2016
Sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelma, Pori - Degree Programme in Social Sciences, Pori
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606221982
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606221982
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen aiheena on suomalaisten jakamat käsitykset työelämässä pärjäämisestä. Näitä käsityksiä tarkastellaan työelämän muutoksen näkökulmasta. Tarkastelun kohteena on se, minkälaisia nämä pärjäämiseen liittyvät käsitykset sisällöllisesti ovat. Toiseksi tavoitteena on hahmottaa sitä, onko näissä käsityksissä havaittavissa sellaisia piirteitä, jotka usein liitetään työelämän muutokseen ja sen mukanaan tuomiin työtä tekeviin kohdistuneisiin uusiin toiveisiin ja vaatimuksiin.
Pärjäämiskäsitysten teoreettisena ja myös metodologisena viitekehyksenä toimii sosiaalisten representaatioiden teoria (SRT). Sosiaaliset representaatiot ovat arkiteorioita, joiden avulla yksilöt ja ryhmät voivat tehdä ympäröivän maailman ilmiöt itselleen ymmärrettäviksi ja jotka mahdollistavat myös ihmisten välisen kommunikaation. Tämän lisäksi representaatiot auttavat hahmottamaan sitä, minkälainen toiminta eri tilanteissa saattaisi olla toivottavaa, oletettavaa tai jopa velvoitettua; tietyssä määrin sosiaalisilla representaatioilla on siten myös toimintaa ohjaava luonne. Hyödynnän erityisesti Jean-Claude Abricin näkemystä sosiaalisen representaation rakenteesta, joka hänen mukaansa koostuu representaatiolle sen merkityksen antavasta ytimestä sekä perifeerisestä alueesta. Toisena teoreettisena työkaluna representaation rakennetta hahmottaessa käytän kantateeman ideaa, jonka mukaan representaatioiden voidaan ajatella rakentuvan toisilleen vastakkaisten teemojen varaan.
Tutkimuksen aineisto koostuu 417 avoimesta vastauksesta, joissa suomalaiset työikäiset perustelevat arvioitaan siitä, kuinka he ajattelevat henkilökohtaisesti pärjänneensä työelämässä. Aineisto on osa postikyselyaineistoa, joka kerättiin kesällä 2012 Työelämän muutoksessa pärjääminen näkökulmana sukupolvi ja sukupuoli -tutkimushankkeen puitteissa. Aineiston analyysi on toteutettu laadullisen sisällönanalyysin periaatteita noudattaen.
Keskeisimmän tutkimustuloksen mukaan suomalaiset jakavat yhden työelämässä pärjäämisen sosiaalisen representaation, joka on kuitenkin hyvin moniulotteinen, dynaaminen ja mukautuva. Tämän pärjäämisrepresentaation ytimessä on idea siitä, että työelämässä pärjääminen tarkoittaa pohjimmiltaan sitä, että työ on tehty tai pyritty tekemään aina mahdollisimman hyvin ja parhaansa mukaan. Toisena ydinelementtinä toimii pyrkimys kaiken toiminnan kunniallisuuteen ja rehtiyteen työelämässä. Sosiaalisten representaatioiden teorian näkökulmasta pärjäämisrepresentaatiota voi kuvailla naturalisoituneeksi eli suhteellisen vakiintuneeksi representaatioksi, joka kuitenkin hiljalleen ajan myötä pystyy myös muokkautumaan ja mukautumaan. Tämän vuoksi on oletettavaa, että pärjäämisrepresentaatio ja sen ydinmerkitykset säilyvät elinvoimaisena lähitulevaisuudessakin työelämän muutoksista huolimatta.
Pärjäämiskäsitysten teoreettisena ja myös metodologisena viitekehyksenä toimii sosiaalisten representaatioiden teoria (SRT). Sosiaaliset representaatiot ovat arkiteorioita, joiden avulla yksilöt ja ryhmät voivat tehdä ympäröivän maailman ilmiöt itselleen ymmärrettäviksi ja jotka mahdollistavat myös ihmisten välisen kommunikaation. Tämän lisäksi representaatiot auttavat hahmottamaan sitä, minkälainen toiminta eri tilanteissa saattaisi olla toivottavaa, oletettavaa tai jopa velvoitettua; tietyssä määrin sosiaalisilla representaatioilla on siten myös toimintaa ohjaava luonne. Hyödynnän erityisesti Jean-Claude Abricin näkemystä sosiaalisen representaation rakenteesta, joka hänen mukaansa koostuu representaatiolle sen merkityksen antavasta ytimestä sekä perifeerisestä alueesta. Toisena teoreettisena työkaluna representaation rakennetta hahmottaessa käytän kantateeman ideaa, jonka mukaan representaatioiden voidaan ajatella rakentuvan toisilleen vastakkaisten teemojen varaan.
Tutkimuksen aineisto koostuu 417 avoimesta vastauksesta, joissa suomalaiset työikäiset perustelevat arvioitaan siitä, kuinka he ajattelevat henkilökohtaisesti pärjänneensä työelämässä. Aineisto on osa postikyselyaineistoa, joka kerättiin kesällä 2012 Työelämän muutoksessa pärjääminen näkökulmana sukupolvi ja sukupuoli -tutkimushankkeen puitteissa. Aineiston analyysi on toteutettu laadullisen sisällönanalyysin periaatteita noudattaen.
Keskeisimmän tutkimustuloksen mukaan suomalaiset jakavat yhden työelämässä pärjäämisen sosiaalisen representaation, joka on kuitenkin hyvin moniulotteinen, dynaaminen ja mukautuva. Tämän pärjäämisrepresentaation ytimessä on idea siitä, että työelämässä pärjääminen tarkoittaa pohjimmiltaan sitä, että työ on tehty tai pyritty tekemään aina mahdollisimman hyvin ja parhaansa mukaan. Toisena ydinelementtinä toimii pyrkimys kaiken toiminnan kunniallisuuteen ja rehtiyteen työelämässä. Sosiaalisten representaatioiden teorian näkökulmasta pärjäämisrepresentaatiota voi kuvailla naturalisoituneeksi eli suhteellisen vakiintuneeksi representaatioksi, joka kuitenkin hiljalleen ajan myötä pystyy myös muokkautumaan ja mukautumaan. Tämän vuoksi on oletettavaa, että pärjäämisrepresentaatio ja sen ydinmerkitykset säilyvät elinvoimaisena lähitulevaisuudessakin työelämän muutoksista huolimatta.