Kunta työllistymistä ja työelämäosallisuutta tukemassa

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan kuntien toimintaa ja roolia työllisyyden hoidossa. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, mitä ovat kuntien työllistymistä ja työelämäosallisuutta tukevat palvelut ja miten ne ovat muotoutuneet sellaisiksi kuin ovat? Tutkimuskysymykset ovat: Mitä ovat työllistymistä ja työelämäosallisuutta tukevat palvelut kunnassa kuntatoimijoiden kuvaamina ja mitkä tekijät selittävät kuntien työllistymistä ja työelämäosallisuutta tukevien palveluiden muotoutumista ja toimeenpanoa? Tutkimus on tapaustutkimus Etelä-Pohjanmaan 10 000-20 000 asukkaan kunnista ja aineisto on kerätty neljästä kunnasta haastattelemalla kunnan toimijoita fokusryhminä. Aineisto on analysoitu käyttämällä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen teoreettinen osuus rakentuu aktiivipolitiikkojen ja niiden käyttäminen välineiden jäsentämisestä, sekä suomalaisen aktiivipolitiikan kehityksen tarkastelusta. Näkökulmina käytetään katutason byrokratia teoriaa, uutta hallintatapaa ja toimeenpanon tutkimusta.

Tutkimuksen tuloksena kuntien työllistymistä ja työelämäosallisuutta tukevat palvelut jäsentyvät neljäksi kokonaisuudeksi. Portinvartijapalvelut ohjaavat asiakkaita varsinaisiin palveluihin ja toimenpiteisiin, työtoimintapalvelut ovat työn tekemiseen kiinnittyneitä yhteisöllisiä palveluita, vahvistavat palvelut ovat työelämävalmiuksia ja arjenhallintaa kehittäviä ohjaus- ja valmennuspalveluita ja kunnan muut työllistymistä ja työelämäosallisuutta tukevat toimintamuodot puolestaan toimivat edellä mainittuihin luokkiin sijoittumattomien palveluiden jäsennysluokkana. Palvelut kuvataan jatkumona, jossa asiakas nousee portaalta portaalle, kohti avoimia työmarkkinoita. Kuntien pääasiallisena tavoitteena on vähentää kuntien osuutta pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen kustannuksista. Valtion ja EU:n taloudellisella ohjauksella on iso merkitys palvelujen muotoutumiselle työmarkkinatuen rahoitusuudistusten ja hankerahoituksen kautta. Palvelujen asiakkaina korostuvat pitkäaikaistyöttömät ja tämän asiakasryhmän palvelutarpeet vaikuttavat ensisijaisesti palvelujen muotoutumiseen. Muiden kuin pitkäaikaistyöttömien sijoittuminen palvelujen piiriin on sattumanvaraista. Suojatyön murros, hanketoiminnan vaikutukset, aktivointityöntekijöiden ammattiryhmän kasvu, aikuissosiaalityön jäsentyminen, uuden hallintatavan rantautuminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleenjärjestäminen vaikuttavat työelämäosallisuutta tukevien palvelujen muotoutumiseen toimintaympäristön muutoksina. Paikallinen johtaminen ja siihen kytkeytyvät valinnat ja resursoinnit selittävät myös osaltaan palveluiden muotoutumista.

Tutkimus osoittaa, että kuntien työllisyydenhoidossa korostuvat ensisijaisesti aktivointipoliittiset tavoitteet ja aktivointi. Aktiivisen sosiaalipolitiikan tavoitteet osallisuuden ja toimijuuden edistämisestä ovat toissijaisia. Johtopäätöksinä esitetään kuntien ja valtion välisen työnjaon selkeyttämistä ja toimintaa ohjaavia linjauksia kansalaisten yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. Lisäksi esitetään kehittämisehdotuksia kuntien toimintatavan ja palveluiden kehittämiseksi. Avainsanat: Aktivointi, kuntouttava työtoiminta, julkiset palvelut, työllistyminen, sosiaalinen kuntoutus, työelämäosallisuus, aktiivinen sosiaalipolitiikka.