Valinnoilla kohti työelämähaaveita - toisen asteen nuoriso-opiskelijoiden käsityksiä työelämästä sekä koulutus- ja urapolun suunnittelusta
Lindfors, Mia (2016)
2016
Sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelma, Pori - Degree Programme in Social Sciences, Pori
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606211978
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606211978
Tiivistelmä
Yhteiskunta ja työelämä sekä niiden myötä myös koulutuskenttä ovat muutoksessa. Yksilöllisyyttä korostava tasa-arvokäsitys näkyy koulutuspolitiikassa erityisesti valintojen lisääntymisenä. Koulutuspoliittisten toimien myötä koulutus on haluttu rakentaa elinikäisen oppimisen periaatteelle ja tuoda lähemmäs työelämää, jotta siirtymä työelämään sujuisi mutkattomammin.
Tämän pro gradu -tutkielman tutkimusaiheena ovat nuorten työelämähaaveet sekä koulutus- ja urapolun suunnittelu. Mielenkiinnon kohteena ovat nuorten näkemykset ja tietämys uudesta työelämästä sekä omista mahdollisuuksista työllistyä tulevaisuudessa. Lisäksi selvitetään mahdollisia koulutuspolkuun vaikuttavia tekijöitä sekä resurssien käyttöä ja valintoja, joita nuoret tekevät saavuttaakseen haluamansa paikan työelämässä. Tarkastellaan myös, vaikuttaako jo tehty valinta toisen asteen oppilaitoksesta, ammatillisen koulutuksen ja lukion välillä, koulutus- ja uransuunnitelmiin tai tietämykseen ja käsityksiin työelämästä.
Tutkimusjoukkona oli Porissa toisen asteen opintoja suorittavia nuoria (n = 658). Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, johon sisältyi myös laadullinen osuus. Siten tutkimuksessa hyödynnettiin sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen tutkimusotteen analyysimenetelmiä. Määrällinen aineisto analysoitiin SPSS -ohjelman avulla. Ristiintaulukoiden tilastollinen merkitsevyys testattiin khiin neliön avulla. Muuttujia vertailtiin myös keskiarvovertailun avulla, jolloin riippuvuuksien yleistettävyys testattiin yksisuuntaisella varianssianalyysillä. Lomakkeen laadullinen aineisto analysoitiin hyödyntäen sisällönanalyysiä.
Tutkimustulosten mukaan 1) tuleva työura nähdään valoisana ja mahdollisuudet työllistyä halutulle alalle hyvinä. 2) Työltä odotetaan ensisijaisesti mielekkyyttä ja jatkuva kouluttautuminen, työaikojen joustavuus sekä varma työllistyminen nähdään tärkeinä. Toisaalta jouston ei haluta ulottuvan toisiin elämänalueisiin eikä uudelleen kouluttautumista tai alan vaihtoa nähdä osana tulevaa työuraa.3) Nuoret näkevät itsensä rationaalisina toimijoina koulutusvalinnoissaan. Nuori ei ole kuitenkaan kontekstistaan riippumaton, esimerkiksi vanhempien toiveella näyttää olevan yhteys nuorten valitsemaan opiskelupaikkaan. 4) Päätös toisen asteen opinnoista jakaa nuoret eri poluille ammattikoululaiset ovat askeleen edellä ja suunnittelevat siirtyvänsä suoraan töihin ja osa jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun, lukiolaiset pääasiassa yliopistoon ja osa ammattikorkeakouluun.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että nuoret näkevät heikosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta tulevan työuransa valoisana. Käsitykset työelämästä ovat osittain palkkatyöyhteiskunnan ja sukupolviajattelun näkökulmiin viittaavia. Nuori ei ole täysin kontekstistaan irrallinen koulutus- ja uravalinnoissaan. Tiedonsaanti ei ole tasa-arvoista, joten nuori tarvitsisi lisää tukea yksilölliselle koulutusurapolulle koulutuksen, eli opinto-ohjauksen, kautta. Askel toiselle asteelle on suuri tehty valinta vaikuttaa pitkälle nuoren koulutus- ja urasuunnitelmiin.
Tämän pro gradu -tutkielman tutkimusaiheena ovat nuorten työelämähaaveet sekä koulutus- ja urapolun suunnittelu. Mielenkiinnon kohteena ovat nuorten näkemykset ja tietämys uudesta työelämästä sekä omista mahdollisuuksista työllistyä tulevaisuudessa. Lisäksi selvitetään mahdollisia koulutuspolkuun vaikuttavia tekijöitä sekä resurssien käyttöä ja valintoja, joita nuoret tekevät saavuttaakseen haluamansa paikan työelämässä. Tarkastellaan myös, vaikuttaako jo tehty valinta toisen asteen oppilaitoksesta, ammatillisen koulutuksen ja lukion välillä, koulutus- ja uransuunnitelmiin tai tietämykseen ja käsityksiin työelämästä.
Tutkimusjoukkona oli Porissa toisen asteen opintoja suorittavia nuoria (n = 658). Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, johon sisältyi myös laadullinen osuus. Siten tutkimuksessa hyödynnettiin sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen tutkimusotteen analyysimenetelmiä. Määrällinen aineisto analysoitiin SPSS -ohjelman avulla. Ristiintaulukoiden tilastollinen merkitsevyys testattiin khiin neliön avulla. Muuttujia vertailtiin myös keskiarvovertailun avulla, jolloin riippuvuuksien yleistettävyys testattiin yksisuuntaisella varianssianalyysillä. Lomakkeen laadullinen aineisto analysoitiin hyödyntäen sisällönanalyysiä.
Tutkimustulosten mukaan 1) tuleva työura nähdään valoisana ja mahdollisuudet työllistyä halutulle alalle hyvinä. 2) Työltä odotetaan ensisijaisesti mielekkyyttä ja jatkuva kouluttautuminen, työaikojen joustavuus sekä varma työllistyminen nähdään tärkeinä. Toisaalta jouston ei haluta ulottuvan toisiin elämänalueisiin eikä uudelleen kouluttautumista tai alan vaihtoa nähdä osana tulevaa työuraa.3) Nuoret näkevät itsensä rationaalisina toimijoina koulutusvalinnoissaan. Nuori ei ole kuitenkaan kontekstistaan riippumaton, esimerkiksi vanhempien toiveella näyttää olevan yhteys nuorten valitsemaan opiskelupaikkaan. 4) Päätös toisen asteen opinnoista jakaa nuoret eri poluille ammattikoululaiset ovat askeleen edellä ja suunnittelevat siirtyvänsä suoraan töihin ja osa jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun, lukiolaiset pääasiassa yliopistoon ja osa ammattikorkeakouluun.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että nuoret näkevät heikosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta tulevan työuransa valoisana. Käsitykset työelämästä ovat osittain palkkatyöyhteiskunnan ja sukupolviajattelun näkökulmiin viittaavia. Nuori ei ole täysin kontekstistaan irrallinen koulutus- ja uravalinnoissaan. Tiedonsaanti ei ole tasa-arvoista, joten nuori tarvitsisi lisää tukea yksilölliselle koulutusurapolulle koulutuksen, eli opinto-ohjauksen, kautta. Askel toiselle asteelle on suuri tehty valinta vaikuttaa pitkälle nuoren koulutus- ja urasuunnitelmiin.