Kollegiaalisuuden ilmeneminen yliopiston dekaanin valintamenettelyn uudistamisessa henkilöstön näkökulmasta
Venkula, Juuli (2016)
2016
Korkeakouluhallinnon ja -johtamisen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Higher Education Administration and Management
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606211971
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606211971
Tiivistelmä
Tutkielmassa perehdyttiin kollegiaalisuuden merkitykseen dekaanin valintamenettelyn uudistamisessa yliopistossa. Tavoitteena oli tutkia kollegiaalisuuden ilmenemistä yliopiston dekaanin valintamenettelyn uudistamisessa akateemisen ja hallintohenkilökunnan näkökulmista. Tutkimuksen mukaan kollegiaalisuus on moniulotteinen ilmiö, joka on yhä havaittavissa eri muodoissa yliopistossa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimusprosessina. Empiirisenä aineistona käytettiin kirjallisia dokumentteja ja haastatteluja. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä sovellettiin kollegiaalisuutta. Tutkimusasetelmana oli tapaustutkimus, jossa tutkittavana tapauksena oli johtosääntöuudistus kohdeorganisaatioksi valitussa Helsingin yliopistossa. Tutkimuskohteena oli kollegiaalisuus. Aineiston analyysi tehtiin teoriasidonnaisen analyysin keinoin henkilöstöryhmien näkemysten pohjalta. Laadulliselle tutkimukselle tyypillisen sisällönanalyysin avulla vertailtiin akateemisen ja hallintohenkilökunnan kokemuksia kollegiaalisuudesta, johtosääntöuudistuksen taustatekijöistä sekä uudesta johtosäännöstä.
Tulosten mukaan kollegiaalisuudessa on kyse monivivahteisesta ilmiöstä, jolla on yhä relevanssia yliopistokontekstissa. Ensinnäkin kollegiaalisuuden määrittely, kokemukset ja ilmeneminen osoittautuivat vaihteleviksi molempien henkilöstöryhmien sisällä ja välillä. Haastattelujen kautta kerätty aineisto vahvisti aiemmissa tutkimuksissa tehtyä havaintoa kollegiaalisuuden ilmiön moniulotteisuudesta ja määrittelyn problemaattisuudesta. Toiseksi johtosään-töuudistuksen taustalla oli tunnistettavissa useita motiiveja, joista keskeisimpiä olivat muun muassa yliopistolain uudistus, dekaanin roolin muutos sekä akateemisen johtamisen korostuminen. Kolmantena tutkimustuloksena olivat vaihtelevat näkemykset johtosääntöuudistuksen merkityksestä. Erityisesti muutama akateemiseen henkilökuntaan kuulunut suhtautui kriittisesti uudistukseen, kun taas hallinnon edustajien suhtautuminen oli myönteisempää.
Keskijohdon valinnassa on kyse yliopistopoliittisesti merkittävästä ja herkästä aiheesta. Keskijohto on avainasemassa koko yliopiston yhteneväisyyden näkökulmasta. Tämä tutkimus tuo oman yliopisto-organisaation sisäisiin kokemuksiin perustuvan kontribuution suomalaisen yliopistoreformin jälkeiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun tuottamalla uutta tutkimustietoa vähän tutkitusta aiheesta. Tutkimuksessa on esitetty tiiviissä muodossa aikaisempaa teoreettista sekä empiiristä tutkimusta kollegiaalisuudesta. Tulokset tuovat lisäarvoa aiempiin tutkimushavaintoihin todentaen ja vahvistaen niitä käytännössä. Tutkimus osoitti useita potentiaalisia jatkotutkimuksen aiheita ja luo pohjaa kansainväliselle vertailulle.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimusprosessina. Empiirisenä aineistona käytettiin kirjallisia dokumentteja ja haastatteluja. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä sovellettiin kollegiaalisuutta. Tutkimusasetelmana oli tapaustutkimus, jossa tutkittavana tapauksena oli johtosääntöuudistus kohdeorganisaatioksi valitussa Helsingin yliopistossa. Tutkimuskohteena oli kollegiaalisuus. Aineiston analyysi tehtiin teoriasidonnaisen analyysin keinoin henkilöstöryhmien näkemysten pohjalta. Laadulliselle tutkimukselle tyypillisen sisällönanalyysin avulla vertailtiin akateemisen ja hallintohenkilökunnan kokemuksia kollegiaalisuudesta, johtosääntöuudistuksen taustatekijöistä sekä uudesta johtosäännöstä.
Tulosten mukaan kollegiaalisuudessa on kyse monivivahteisesta ilmiöstä, jolla on yhä relevanssia yliopistokontekstissa. Ensinnäkin kollegiaalisuuden määrittely, kokemukset ja ilmeneminen osoittautuivat vaihteleviksi molempien henkilöstöryhmien sisällä ja välillä. Haastattelujen kautta kerätty aineisto vahvisti aiemmissa tutkimuksissa tehtyä havaintoa kollegiaalisuuden ilmiön moniulotteisuudesta ja määrittelyn problemaattisuudesta. Toiseksi johtosään-töuudistuksen taustalla oli tunnistettavissa useita motiiveja, joista keskeisimpiä olivat muun muassa yliopistolain uudistus, dekaanin roolin muutos sekä akateemisen johtamisen korostuminen. Kolmantena tutkimustuloksena olivat vaihtelevat näkemykset johtosääntöuudistuksen merkityksestä. Erityisesti muutama akateemiseen henkilökuntaan kuulunut suhtautui kriittisesti uudistukseen, kun taas hallinnon edustajien suhtautuminen oli myönteisempää.
Keskijohdon valinnassa on kyse yliopistopoliittisesti merkittävästä ja herkästä aiheesta. Keskijohto on avainasemassa koko yliopiston yhteneväisyyden näkökulmasta. Tämä tutkimus tuo oman yliopisto-organisaation sisäisiin kokemuksiin perustuvan kontribuution suomalaisen yliopistoreformin jälkeiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun tuottamalla uutta tutkimustietoa vähän tutkitusta aiheesta. Tutkimuksessa on esitetty tiiviissä muodossa aikaisempaa teoreettista sekä empiiristä tutkimusta kollegiaalisuudesta. Tulokset tuovat lisäarvoa aiempiin tutkimushavaintoihin todentaen ja vahvistaen niitä käytännössä. Tutkimus osoitti useita potentiaalisia jatkotutkimuksen aiheita ja luo pohjaa kansainväliselle vertailulle.