TVT-hankintojen perustelut innovatiivisten oppimisympäristöjen kehittämisessä : Grounded Theory -tutkimus Opetushallitukselle osoitetuista hankehakemuksista vuosilta 2014-2015
Kareinen, Topias; Kuoppala, Eetu (2016)
Kareinen, Topias
Kuoppala, Eetu
2016
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606211960
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606211960
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli pyrkiä avaamaan tieto- ja viestintäteknologian (TVT) hankintojen perusteluja vuoden 2014 ja 2015 TVT:n ja oppimisympäristön kehittämiseen tarkoitettujen valtionavustushakemusten kautta. Keskitymme tutkimuksessa peruskouluun suunnattujen hankkeiden avustushakemuksien analysoimiseen, ja aineisto rajautui lopulta 589 kappaleeseen hankehakemuksia. Hakemukset olivat peräisin eri puolilta Suomea. Aineistolähtöisen tutkimuksen taustalla vaikutti tutkijalähtöinen intressi siitä, onko TVT-hankinnoista vastaavilla toimijoilla tietoa ja ymmärrystä laitteiden todellisesta pedagogisesta käyttötarkoituksesta.
TVT -hankinnat ovat ajankohtaisesti läsnä koulujen uudistuksissa ja käytännöissä, joissa yhdistyvät samalla laajempiin pedagogisiin uudistuksiin ja muutoksiin. Koulujen laitehankinnat ja niihin liittyen erilaisiin oppimisympäristöihin kohdistuva halu uudistaa kytkeytyy oleellisesti lukuvuoden 2016 alussa voimaan astuvaan uuteen perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelman perusteet 2014 määrittävät TVT:n roolin entistä kiinteämmäksi osaksi opetusta.
Tutkimuksen keskeiseksi näkökulmaksi muodostui aineistolähtöisen Grounded Theory - menetelmän hyödyntäminen. Menetelmä ohjasi aineiston analysointia, ja analysoinnin pohjalta tuotimme TVT-hankkeiden perusteluja kuvaavan mallin ja tutkimuksen teorian. Teorian tuottaminen on oleellinen osa Grounded Theory -menetelmän toteuttamista. Tulosten avulla pyrimme selkeyttämään TVT-hankintojen taustalla vaikuttavia tekijöitä sekä kartoittamaan TVT- ja oppimisympäristöhankkeiden nykytilaa.
Tutkimuksen tulosten perusteella avustushankkeiden perustelut voitiin jakaa toimijalähtöisiin, laite- ja tilalähtöisiin sekä opetussuunnitelmaan vetoaviin perusteisiin. Nämä kolme perustelukategoriaa kytkeytyivät vahvasti toisiinsa, ja perustelujen sisäiset prosessit ja liikkeet olivat riippuvaisia muiden perustelukategorioiden muutoksista. Aineiston ydinkategoriaksi muodostunut ja perusteluissa eniten vaikuttanut tekijä oli erilaisten toimintamallien rooli hakemuksissa. Erilaisten pedagogisten toimintamallien muoto, jäsentymättömyys tai käytännön esimerkkien puute vaikuttivat oleellisesti muiden perustelujen sisältöön. Tutkimuksemme teoriassa on kyse perusteluiden kategorioiden linkittymisestä, sekä toimintamallien vaikutuksesta tässä verkostoitumisessa. Toimintamallien jäsentämisen tarve kertoo halusta ja välttämättömyydestä lisätä koulujen pedagogista TVT-ymmärrystä.
Muodostetun teorian ja mallin perusteella voidaan todeta, että koulut hankkivat tietotekniikkaa opetussuunnitelman mukaisesti tietyn toimintamallin ehdoilla. Tämä on ristiriidassa mediassa esille otetun ennakko-oletuksen kanssa, jossa koulut hankkivat tietotekniikkaa kouluihin ilman pedagogista harkintaa. Toimintamallin välittyminen käytäntöön vaatii kuitenkin toimintamallin pedagogista jäsentämistä, sekä laitehankintojen toteuttamista. Toteamme, että TVT-hankkeisiin tarvitaan yleinen toimintakulttuuri, joka hyväksyy laitehankinnat nykytilanteessa oleelliseksi osaksi koulujen vallitsevaa muutosprosessia.
TVT -hankinnat ovat ajankohtaisesti läsnä koulujen uudistuksissa ja käytännöissä, joissa yhdistyvät samalla laajempiin pedagogisiin uudistuksiin ja muutoksiin. Koulujen laitehankinnat ja niihin liittyen erilaisiin oppimisympäristöihin kohdistuva halu uudistaa kytkeytyy oleellisesti lukuvuoden 2016 alussa voimaan astuvaan uuteen perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelman perusteet 2014 määrittävät TVT:n roolin entistä kiinteämmäksi osaksi opetusta.
Tutkimuksen keskeiseksi näkökulmaksi muodostui aineistolähtöisen Grounded Theory - menetelmän hyödyntäminen. Menetelmä ohjasi aineiston analysointia, ja analysoinnin pohjalta tuotimme TVT-hankkeiden perusteluja kuvaavan mallin ja tutkimuksen teorian. Teorian tuottaminen on oleellinen osa Grounded Theory -menetelmän toteuttamista. Tulosten avulla pyrimme selkeyttämään TVT-hankintojen taustalla vaikuttavia tekijöitä sekä kartoittamaan TVT- ja oppimisympäristöhankkeiden nykytilaa.
Tutkimuksen tulosten perusteella avustushankkeiden perustelut voitiin jakaa toimijalähtöisiin, laite- ja tilalähtöisiin sekä opetussuunnitelmaan vetoaviin perusteisiin. Nämä kolme perustelukategoriaa kytkeytyivät vahvasti toisiinsa, ja perustelujen sisäiset prosessit ja liikkeet olivat riippuvaisia muiden perustelukategorioiden muutoksista. Aineiston ydinkategoriaksi muodostunut ja perusteluissa eniten vaikuttanut tekijä oli erilaisten toimintamallien rooli hakemuksissa. Erilaisten pedagogisten toimintamallien muoto, jäsentymättömyys tai käytännön esimerkkien puute vaikuttivat oleellisesti muiden perustelujen sisältöön. Tutkimuksemme teoriassa on kyse perusteluiden kategorioiden linkittymisestä, sekä toimintamallien vaikutuksesta tässä verkostoitumisessa. Toimintamallien jäsentämisen tarve kertoo halusta ja välttämättömyydestä lisätä koulujen pedagogista TVT-ymmärrystä.
Muodostetun teorian ja mallin perusteella voidaan todeta, että koulut hankkivat tietotekniikkaa opetussuunnitelman mukaisesti tietyn toimintamallin ehdoilla. Tämä on ristiriidassa mediassa esille otetun ennakko-oletuksen kanssa, jossa koulut hankkivat tietotekniikkaa kouluihin ilman pedagogista harkintaa. Toimintamallin välittyminen käytäntöön vaatii kuitenkin toimintamallin pedagogista jäsentämistä, sekä laitehankintojen toteuttamista. Toteamme, että TVT-hankkeisiin tarvitaan yleinen toimintakulttuuri, joka hyväksyy laitehankinnat nykytilanteessa oleelliseksi osaksi koulujen vallitsevaa muutosprosessia.