Lukion äidinkielen opettajien koulukirjastonkäyttö

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka aktiivisesti lukion äidinkielen opettajat käyttävät lukion koulukirjastoa opetustyön tukena, ja oppimisympäristönä. Millä tavalla koulukirjastoa käytetään, ja kuinka aktiivista on opettajien ja koulukirjastonhoitajien yhteistyö. Tutkimuksen kautta haluttiin saada tietoa koulukirjaston, ja koulukirjastonhoitajan roolista tiedonhallintataitojen opetuksessa. Myös opettajien käsityksiä koulukirjaston hyödyllisyydestä, ja merkityksestä lukiossa haluttiin tässä työssä selvittää. Tutkimuksen tavoitteena oli myös kartoittaa lukioiden koulukirjastojen tilannetta, niiden tarjoamia resursseja, ja käytettävyyttä oppimisympäristönä.

Tutkimusaineisto kerättiin kahdella kyselylomakkeella, joista toinen oli suunnattu koulukirjastonhoitajille, ja toinen äidinkielen opettajille. Tutkimuskohteena olivat kaikki lukiot, joissa on koulukirjasto. Koulukirjastonhoitajilta, joita oli 53 saatiin 30 vastausta, ja 219:ta äidinkielen opettajasta kyselyyn vastasi 24. Verkkopohjaiset lomakkeet laadittiin Eduix Oy:n e-lomakeohjelmalla, ja tulosten analysoinnissa hyödynnettiin Microsoft Office Word ja Excel ohjelmia.

Lukioissa näyttää tutkimuksen mukaan olevan hyvin erityyppisiä koulukirjastoja, niin aineellisilta, kuin henkilöstöresursseiltaankin. Joissain lukioissa koulukirjastosta vastaa kokopäiväinen kirjastoalan ammattilainen, mutta usein koulukirjastoa myös hoitaa sivutyönä lukion opettaja. Valta osa lukioista ei ollut laatinut koulukirjasto-ohjelmaa. Äidinkielen opettajat eivät käyttäneet kovin aktiivisesti koulukirjastoa tiedonhallintataitojen oppimisympäristönä. Merkittävimmät syyt vähäiseen käyttöön ovat opetukseen sopimattomat, ja liian pienet tilat, sekä tietokoneiden riittämättömyys. Koulukirjastonhoitajien ja opettajien välinen yhteistyö tiedonhallintataitojen opetuksessa ei ollut erityisen aktiivista. Äidinkielen opettajat toivoivat tiiviimpää yhteistyötä kirjastoalan ammattilaisen kanssa, sekä lisää koulutusta tiedonhallintataitojen opetuksen tueksi. Hyvin varusteltu koulukirjasto koettiin merkitykselliseksi oppimisympäristöksi. Opettajien koulukirjastonkäyttöä voitaisiin lisätä osoittamalla enemmän resursseja koulukirjastoilla. Mahdollisuus yhteistyöhön kokopäiväisen koulukirjastonhoitajan kanssa saattaisi niin ikään lisätä koulukirjastonkäyttöä. Kuitenkin tutkimus toi myös esiin sen, etteivät opettajat välttämättä näe koulukirjaston tuovan lisäarvoa tiedonhallintataitojen opetukseen. Yleisen kirjaston koetaan helposti korvaavan koulukirjaston puutteet. Opettajien on vaikea havaita koulukirjaston potentiaalia oppimisympäristönä. Tämä liittyy koulukirjastojen usein vähäisiin resursseihin, ja toiminnan suunnittelemattomuuteen, mutta myös perinteiseen näkemykseen koulukirjastosta.