Kaksikielisyyden tukeminen esiopetuksessa
Savolainen, Virve (2016)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Savolainen, Virve
2016
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
Hyväksymispäivämäärä
2016-06-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606201942
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606201942
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella lapsen kasvamista kaksikieliseksi ja esiopetusikäisen lapsen saamaa kielellistä tukea esiopetusvuoden aikana. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, joka toteutettiin etelä-suomalaisessa kunnassa. Tutkimusmenetelmänä oli strukturoitu lomakekysely, joka lähetettiin kunnan kaikille esiopetusryhmissä työskenteleville lastentarhanopettajille. Tutkimuskohteena olleessa kunnassa noin 10 % kunnalliseen esiopetukseen osallistuvista lapsista on kaksi- tai monikielisiä. Tutkimuksen tarkoitus on kuvata lapsen oikeutta omaan äidinkieleen sekä oman äidinkielen tukemista ja suomi toisena kielenä -opetusta esiopetuksessa.
Moninaistuva Suomi edellyttää esiopetuksen henkilökunnan yhä tietoisempaa asennetta valtakielen ja vähemmistökielen tasavertaiseen tukemiseen. Tutkimus osoittaa, että suomi toisena kielenä opetusta annetaan osana esiopetuksen arkea muun toiminnan ohessa. Osassa esiopetusryhmissä opetusta toteutetaan vain erillisinä yksilö- tai pienryhmätuokioina. Suomen kielen taitotason arvioinnissa on eroja ryhmien välillä. Monet ryhmät toteuttavat säännöllistä arviointia esiopetusvuoden ajan. Osa ryhmistä toteuttaa vain yhden tai kaksi arviointia esiopetusvuoden aikana. Suomi toisena kielenä -opetusta antavat lastentarhanopettaja, lastenhoitajat, avustajat ja kiertävät erityislastentarhanopettajat. Vastauksista kävi myös ilmi, että opetusta ei toteuteta lainkaan. Opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa näkyi moniammatillinen tiimityö. Opetuksen suunnittelussa hyödynnettiin eri asiantuntijoiden, kuten puheterapeutin, osaamista. Pääsääntöisesti opetusta ohjasi esiopetuksen opetussuunnitelma, mutta muutamassa vastauksessa todetaan saatavilla olevien materiaalien ohjaavan suomi toisena kielenä opetuksen sisältöjä.
Tutkimus osoitti lisäksi lastentarhanopettajien suhtautuvan oman äidinkielen tukemiseen joko arvostamalla ja kannustamalla lasta oman äidinkielen käyttöön tai siten, että oman äidinkielen tukeminen ei kuulu esiopetusryhmän henkilökunnalle. Tutkimuskohteena olleessa kunnassa esiopetusikäisillä kaksikielisillä lapsilla on mahdollisuus osallistua perusopetuksen järjestämään oman äidinkielen opetukseen mahdollisuuksien mukaan. Useissa vastauksissa mainittiin, että henkilökunta kannustaa vanhempia lapsen äidinkielen säilyttämiseen ja tukemiseen. Toisaalta henkilökunta tarvitsee lisätietoa siihen miten ohjata vanhempia oman äidinkielen tukemiseen konkreettisesti.
Moninaistuva Suomi edellyttää esiopetuksen henkilökunnan yhä tietoisempaa asennetta valtakielen ja vähemmistökielen tasavertaiseen tukemiseen. Tutkimus osoittaa, että suomi toisena kielenä opetusta annetaan osana esiopetuksen arkea muun toiminnan ohessa. Osassa esiopetusryhmissä opetusta toteutetaan vain erillisinä yksilö- tai pienryhmätuokioina. Suomen kielen taitotason arvioinnissa on eroja ryhmien välillä. Monet ryhmät toteuttavat säännöllistä arviointia esiopetusvuoden ajan. Osa ryhmistä toteuttaa vain yhden tai kaksi arviointia esiopetusvuoden aikana. Suomi toisena kielenä -opetusta antavat lastentarhanopettaja, lastenhoitajat, avustajat ja kiertävät erityislastentarhanopettajat. Vastauksista kävi myös ilmi, että opetusta ei toteuteta lainkaan. Opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa näkyi moniammatillinen tiimityö. Opetuksen suunnittelussa hyödynnettiin eri asiantuntijoiden, kuten puheterapeutin, osaamista. Pääsääntöisesti opetusta ohjasi esiopetuksen opetussuunnitelma, mutta muutamassa vastauksessa todetaan saatavilla olevien materiaalien ohjaavan suomi toisena kielenä opetuksen sisältöjä.
Tutkimus osoitti lisäksi lastentarhanopettajien suhtautuvan oman äidinkielen tukemiseen joko arvostamalla ja kannustamalla lasta oman äidinkielen käyttöön tai siten, että oman äidinkielen tukeminen ei kuulu esiopetusryhmän henkilökunnalle. Tutkimuskohteena olleessa kunnassa esiopetusikäisillä kaksikielisillä lapsilla on mahdollisuus osallistua perusopetuksen järjestämään oman äidinkielen opetukseen mahdollisuuksien mukaan. Useissa vastauksissa mainittiin, että henkilökunta kannustaa vanhempia lapsen äidinkielen säilyttämiseen ja tukemiseen. Toisaalta henkilökunta tarvitsee lisätietoa siihen miten ohjata vanhempia oman äidinkielen tukemiseen konkreettisesti.