Johtamisen kehittämisen uudet tuulet: yksilöllistä kehittämistä vai sosiaalista pääomaa? Case: Deep Lead Oy:n Syväjohtaminen®-valmennusohjelma

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä on johtamisen kehittäminen tänä päivänä ja millä tavoin johtajat pyrkivät johtamistaan kehittämään. Tarkoitus on myös kartoittaa sitä, minkälaista johtamisen kehittämisen tulisi olla yhä kompleksisemmissa ja haastavammissa organisaatioissa sekä toimintaympäristöissä. Näkökulmana siihen vastaten käsitellään sosiaalista pääomaa johtamisen kehittämisen kontekstissa. Transformationaalinen johtaminen on yksi tutkituimmista johtamisteorioista ja se toimii tässä tutkimuksessa esimerkkinä siitä, mitä johtamisen kehittäminen on tällä hetkellä ja mihin asioihin siinä keskitytään. Tutkimuksen tavoitteena on esittää, että mitä johtamisen kehittäminen tulisi tulevaisuudessa olla, ja mihin siinä tulisi keskittyä.

Johtaminen ja sen kehittäminen on äärimmäisen laaja aihe tutkia ja sen monimuotoisuutta ja eri suuntia on vaikea hallita. Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys muotoutuu johtajan ja johtamisen kehittämisen selkeästä erottelusta ja siitä, miten tämä tulisi huomioida kokonaisvaltaisemmin johtamisen kehittämisessä. Lisäksi käsitellään inhimillistä ja sosiaalista pääomaa johtamisen kehittämisen kontekstissa. Erityisesti syvennytään sosiaalisen pääoman rooliin johtamisessa organisaation tärkeänä voimavarana. Myös transformationaalisen johtamisen teoriaa kuvaillaan sekä käsitellään sen tutkimusta ja teorian heikkouksia. Tutkielma on laadullinen tapaustutkimus. Tutkielman case- yritys on Deep Lead Oy, joka on lanseerannut oman Syväjohtaminen®-valmennusohjelman. Ohjelmakokonaisuus on tarkoitettu yrityskulttuurin kehittämiseen. Tutkimuksen aineisto koostuu valmennusohjelman käyneiden sekä ei vielä valmennuksen käyneiden henkilöiden haastatteluista, jotka on kerätty käyttäen puolistrukturoitua kyselyä. Aineiston analyysi pohjautuu teorian ja empiirisen aineiston vuoropuheluun.

Tutkimuksessa havaittiin, että kyselyyn vastanneet ovat kehittäneet johtamistaan erityisesti johtajan kehittämisen näkökulmasta. He ovat pyrkineet kehittämään monipuolisesti itsetuntemusta ja itsetietoisuutta, johtamiskäyttäytymistä sekä vuorovaikutus- ja kommunikointitaitoja. Valmennuksen käyneiden ja ei valmennuksen käyneiden vastauksissa ei ollut mitään huomattavia eroavaisuuksia, mutta valmennusohjelman tuoma tieto ja teemat näkyivät vahvasti valmennuksen käyneiden vastauksissa. Myös transformationaalisen johtamisen tunnuspiirteitä nousi esiin läpi analyysin. Transformationaalisen johtamisen kaksoisvaikutus (dyadinen taso ryhmätaso) antaa hyviä aineksia teorian kehittämiselle. Lisäksi aineistossa esiintyi paljon potentiaalia sosiaalisen pääoman kehittymiselle, kuten hyvän työilmapiirin luominen, luottamuksen rakentaminen, henkilöstön sitouttaminen, vuorovaikutustaitojen kehittäminen sekä erilaisten suhteiden luominen työpaikalla, mutta selkeitä viitteitä sen tarkoitukselliselle kehittämiselle tai tunnistamiselle ei ollut huomattavissa. Sosiaalisen pääoman kehittäminen antaa myös uudenlaisen näkökulman johtamisenkehittämisvalmennuksille.