Äänestämispäätöksen vaikuttimet
Markkanen, Jouni (2016)
2016
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-06-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606161921
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606161921
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutustua äänestämiseen ja mahdolliseen äänestämättä jättämiseen ihmisten subjektiivisesta näkökulmasta. Hankitun aineiston perusteella tavoitteeksi rajautui ihmisten itsensä käsittämien äänestämiseen tai äänestämättä jättämiseen johtavien vaikuttimien selvittäminen ja ryhmittely. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan ihmisen päätöksentekoa markkinoinnin, valtio-opin sekä sosiaalipsykologian näkökulmista ja eri tieteenalat tuodaan keskusteluun äänestämispäätöksen kontekstissa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena aineistolähtöisenä tutkimuksena ja tutkimusmetodina toimi Critical incidence technique (CIT), jonka avulla pystyttiin tunnistamaan kriittisiä vaikuttimia äänestämispäätöksen taustalla. Tutkimuksen aineisto kerättiin 21 haastattelulla ja niistä pystyttiin tunnistamaan yhteensä 291 vaikutinta, joista 170 vaikutti äänestämispäätökseen positiivisesti ja 121 negatiivisesti.
Aineiston ja aiemmin tehdyn päätöksentekotutkimuksen pohjalta rakennetaan teoria, joka kuvaa äänestämispäätöksen vaikuttimien merkitystä suhteessa lopulliseen äänestämispäätökseen. Äänestämispäätöksen vaikuttimet pystyttiin jakamaan kolmeen kategoriaan: (1) sisäsyntyisiin, (2) ulkosyntyisiin sekä (3) tilannesidonnaisiin vaikuttimiin. Sisä- ja ulkosyntyiset vaikuttimet rakentavat aikomuksen, joka on positiivinen tai negatiivinen suhteessa äänestämiseen. Tilannesidonnaiset tekijät ovat erityislaatuisia ja voivat muuttaa todellisen äänestämiskäyttäytymisen vastakkaiseksi suhteessa alkuperäiseen aikomukseen. Aikomuksen ja tilannesidonnaisten vaikuttimien kokonaisuus määrittää henkilön äänestämis- tai äänestämättä jättämispäätöksen.
Tutkimuksen aineistosta pystyttiin tunnistamaan 19 teemaa äänestämisen vaikuttimina aiemmin mainittujen kategorioiden alla (Liite 1). Lisäksi löydettiin mahdollisuus tilanteelle, jossa äänestämispäätös ei ole millään tavalla ihmisen harkinnassa, mikä luonnollisesti johtaa päätökseen jättää äänestämättä. Äänestämiseen liittyvän päätöksenteon rakentumiseen liittyen havaittiin vaihtelevuutta esimerkiksi suhteessa aikaan. Äänestämispäätös, joka määrittää äänestämisen tai äänestämättä jättämisen sekä äänestyspäätös, joka määrittelee äänestämisen kohteen voivat tapahtua samaan aikaan, mutta usein päätökset syntyvät eri aikoina, jopa vuosien aikasyklillä.
Tutkimuksen lopussa esitellään tutkimuksen tieteellistä sekä käytännönläheistä kontribuutiota eri tieteenalojen sekä potentiaalisten äänestämiskäyttäytymisen parissa toimivien toimijoiden näkökulmasta. Lisäksi esitellään jatkotutkimusta vaativia mahdollisia löydöksiä, joiden kautta voidaan ymmärtää äänestämiskäyttäytymistä ja äänestämispäätöksen rakentumista nykyistä paremmin.
Tutkimus toteutettiin laadullisena aineistolähtöisenä tutkimuksena ja tutkimusmetodina toimi Critical incidence technique (CIT), jonka avulla pystyttiin tunnistamaan kriittisiä vaikuttimia äänestämispäätöksen taustalla. Tutkimuksen aineisto kerättiin 21 haastattelulla ja niistä pystyttiin tunnistamaan yhteensä 291 vaikutinta, joista 170 vaikutti äänestämispäätökseen positiivisesti ja 121 negatiivisesti.
Aineiston ja aiemmin tehdyn päätöksentekotutkimuksen pohjalta rakennetaan teoria, joka kuvaa äänestämispäätöksen vaikuttimien merkitystä suhteessa lopulliseen äänestämispäätökseen. Äänestämispäätöksen vaikuttimet pystyttiin jakamaan kolmeen kategoriaan: (1) sisäsyntyisiin, (2) ulkosyntyisiin sekä (3) tilannesidonnaisiin vaikuttimiin. Sisä- ja ulkosyntyiset vaikuttimet rakentavat aikomuksen, joka on positiivinen tai negatiivinen suhteessa äänestämiseen. Tilannesidonnaiset tekijät ovat erityislaatuisia ja voivat muuttaa todellisen äänestämiskäyttäytymisen vastakkaiseksi suhteessa alkuperäiseen aikomukseen. Aikomuksen ja tilannesidonnaisten vaikuttimien kokonaisuus määrittää henkilön äänestämis- tai äänestämättä jättämispäätöksen.
Tutkimuksen aineistosta pystyttiin tunnistamaan 19 teemaa äänestämisen vaikuttimina aiemmin mainittujen kategorioiden alla (Liite 1). Lisäksi löydettiin mahdollisuus tilanteelle, jossa äänestämispäätös ei ole millään tavalla ihmisen harkinnassa, mikä luonnollisesti johtaa päätökseen jättää äänestämättä. Äänestämiseen liittyvän päätöksenteon rakentumiseen liittyen havaittiin vaihtelevuutta esimerkiksi suhteessa aikaan. Äänestämispäätös, joka määrittää äänestämisen tai äänestämättä jättämisen sekä äänestyspäätös, joka määrittelee äänestämisen kohteen voivat tapahtua samaan aikaan, mutta usein päätökset syntyvät eri aikoina, jopa vuosien aikasyklillä.
Tutkimuksen lopussa esitellään tutkimuksen tieteellistä sekä käytännönläheistä kontribuutiota eri tieteenalojen sekä potentiaalisten äänestämiskäyttäytymisen parissa toimivien toimijoiden näkökulmasta. Lisäksi esitellään jatkotutkimusta vaativia mahdollisia löydöksiä, joiden kautta voidaan ymmärtää äänestämiskäyttäytymistä ja äänestämispäätöksen rakentumista nykyistä paremmin.