Unelmista merkkilaukkuihin. Olivia-lehden työelämädiskursseja
Saari, Satu (2016)
2016
Suomen kielen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-06-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606141904
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606141904
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Olivia-lehden työelämädiskursseja vuoden 2013 vuosikerrasta. Tutkimusmetodeina ovat analyyttinen diskurssianalyysi ja merkitystutkimus. Tutkimuskysymyksenä on, millaisia diskursseja Olivia työelämäjutuissaan hyödyntää.
Kahdestatoista numerosta löytyi yhteensä 38 työelämään liittyvää juttua. Näistä karsittiin pois henkilöjutut, joissa fokus oli haastateltavan persoonassa ja elämäkerrallisuudessa, kuten esimerkiksi poliitikkoja tai muusikkoja koskevat jutut. Samoin Oikeassa ammatissa -palstan kaksi juttua jätettiin pois niiden tarinallisuuden vuoksi. Yksi pääkirjoitus ja yksi pitempi feature-artikkeli presentaatioista jäivät pois niiden yleispätevyyden vuoksi, sillä niiden aiheet koskettavat laajempaakin lukijakuntaa kuin työssäkäyviä. Myös kaksi muotijuttua jäi aineistosta pois, sillä ne eivät ohjeistaneet työpukeutumista eksplisiittisin vinkein tai maininneet työpaikkaa, vaikka niissä olikin merkintä Töihin ja juhliin. Näin rajattiin esiin 28 työelämää käsittelevää artikkelia, tekstilajeina pääasiassa feature-artikkelit, henkilöjutut ja muotijutut.
Aineistosta nousi neljä päädiskurssia, jotka on nimetty tyylin, rohkeuden, itsetuntemuksen ja mielihyvän sekä yrittäjyyden ja yritteliäisyyden diskursseiksi. Tuloksena on, että työelämä näyttäytyy tärkeänä mielihyvän ja itsetunnon lähteenä, ja työssä on tärkeää päästä toteuttamaan itseään, jotta se olisi mahdollisimman mielekästä. Mikäli työolot eivät syystä tai toisesta ole tyydyttäviä, esimerkiksi etenemismahdollisuuksien näkökulmasta, työntekijän on pyrittävä aktiivisesti muutokseen vaikkapa vaihtamalla alaa.
Myös unelmien toteuttamiseen on syytä pyrkiä, ja unelmointi nähdään tärkeänä itsessään kuin myös hyvänä lähtökohtana tehdä muutoksia parempaan. Alanvaihto vaatii rohkeutta, samoin yrittäjäksi ryhtyminen. Yrittäjyydestä esitetään kahtalaista kuvaa: toisaalta yrittäjyys on rankkaa, uuvuttavaa ja vaativaa, toisaalta se vaatii esimerkiksi vain hyvän idean tai hullua rohkeutta.
Tyylin diskurssi pyrkii saamaan myös lukijassa aikaan muutosta ohjeistavan tekstilajin keinoin. Imperatiivimuotoiset muotiartikkelit ohjaavat pukeutumaan rohkeasti ja erottumaan joukosta. Tyyli painottaa samanaikaisesti sekä konservatiivisuutta ja perinteisyyttä että trendikkyyttä ja erikoisuutta. Oliviassa tyylijutut painottavat hyvin toimeentulevien toimistotyöläisten työpukeutumista kauluspaitoineen, jakkuineen ja tuhansien eurojen laukkuineen.
Kahdestatoista numerosta löytyi yhteensä 38 työelämään liittyvää juttua. Näistä karsittiin pois henkilöjutut, joissa fokus oli haastateltavan persoonassa ja elämäkerrallisuudessa, kuten esimerkiksi poliitikkoja tai muusikkoja koskevat jutut. Samoin Oikeassa ammatissa -palstan kaksi juttua jätettiin pois niiden tarinallisuuden vuoksi. Yksi pääkirjoitus ja yksi pitempi feature-artikkeli presentaatioista jäivät pois niiden yleispätevyyden vuoksi, sillä niiden aiheet koskettavat laajempaakin lukijakuntaa kuin työssäkäyviä. Myös kaksi muotijuttua jäi aineistosta pois, sillä ne eivät ohjeistaneet työpukeutumista eksplisiittisin vinkein tai maininneet työpaikkaa, vaikka niissä olikin merkintä Töihin ja juhliin. Näin rajattiin esiin 28 työelämää käsittelevää artikkelia, tekstilajeina pääasiassa feature-artikkelit, henkilöjutut ja muotijutut.
Aineistosta nousi neljä päädiskurssia, jotka on nimetty tyylin, rohkeuden, itsetuntemuksen ja mielihyvän sekä yrittäjyyden ja yritteliäisyyden diskursseiksi. Tuloksena on, että työelämä näyttäytyy tärkeänä mielihyvän ja itsetunnon lähteenä, ja työssä on tärkeää päästä toteuttamaan itseään, jotta se olisi mahdollisimman mielekästä. Mikäli työolot eivät syystä tai toisesta ole tyydyttäviä, esimerkiksi etenemismahdollisuuksien näkökulmasta, työntekijän on pyrittävä aktiivisesti muutokseen vaikkapa vaihtamalla alaa.
Myös unelmien toteuttamiseen on syytä pyrkiä, ja unelmointi nähdään tärkeänä itsessään kuin myös hyvänä lähtökohtana tehdä muutoksia parempaan. Alanvaihto vaatii rohkeutta, samoin yrittäjäksi ryhtyminen. Yrittäjyydestä esitetään kahtalaista kuvaa: toisaalta yrittäjyys on rankkaa, uuvuttavaa ja vaativaa, toisaalta se vaatii esimerkiksi vain hyvän idean tai hullua rohkeutta.
Tyylin diskurssi pyrkii saamaan myös lukijassa aikaan muutosta ohjeistavan tekstilajin keinoin. Imperatiivimuotoiset muotiartikkelit ohjaavat pukeutumaan rohkeasti ja erottumaan joukosta. Tyyli painottaa samanaikaisesti sekä konservatiivisuutta ja perinteisyyttä että trendikkyyttä ja erikoisuutta. Oliviassa tyylijutut painottavat hyvin toimeentulevien toimistotyöläisten työpukeutumista kauluspaitoineen, jakkuineen ja tuhansien eurojen laukkuineen.